Härkäsimppu
Wikipedia
| Härkäsimppu | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Tieteellinen nimi | ||||||||||||||||||
| Myoxocephalus quadricornis Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
Härkäsimppu (Myoxocephalus quadricornis) on litteänleveä pohjakala, jonka suurisuisen pään laella on meressä elävällä muodolla neljä sienimäistä kyhmyä. Sen väritys on ruskeanharmaan vihreä ja päältäpäin piirteet ovat epämääräiset, joten se on hyvin naamioitunut pohjaa vasten. Härkäsimpulla ei ole uimarakkoa tyypillisen simpun tapaan.
Suomessa härkäsimppua tavataan koko rannikolla ja sisävesissä Keski-Suomen järvialueella. Itämeren eteläosista se puuttuu kokonaan. Tämän kylmää vettä vaativan lajin arvellaan tulleen vesiimme viime jäätiköitymisen loppuvaiheessa jään reunavesien mukana Jäämerestä eli se kuuluu glasiaalireliktilajeihin. Laji sietää sekä suolaista merivettä että makeaa järvivettä. Itämeressä härkäsimppu käyttäytyy suolattoman veden lajin tavoin.
Härkäsimppua tavataan myös Huippuvuorilla sekä Islannin ja Grönlannin rannikolla. Härkäsimppu voi kasvaa 40 cm pitkäksi, arktisilla alueilla jopa 60-senttiseksi.
Sukukypsä härkäsimppu on 2–3-vuotiaana, ja kutuaika on joulu-helmikuussa. Koiras kaivaa kutukuopan, johon mäti lasketaan yhtenä möykkynä. Koiras vartioi ja hoitaa mätiä. Kookkaiden mätijyvien värissä on huomattavaa paikallista vaihtelua. Sisävesissä mäti on oranssia ja rannikolla sinivihreää.
Ravintona ovat pohjaeläimet ja kalat. Härkäsimpun siirtyessä syksyllä matalampiin vesiin kalojen osuus ravinnossa kasvaa. Syvällä ollessaan se syö kilkkejä, valkokatkoja ja Mysis-äyriäisiä.
Pohjoisilla alueilla härkäsimppua pyydetään ravinnoksi. Suomessa sitä saadaan vahingossa kiinni verkoilla mm. siikaa pyydettäessä. Härkäsimpun mätiä syödään Suomessakin, ja se on eri väristä ilmeisesti emokalan ravinnosta riippuen.
Kalan nimi Quadricornis takoittaa nelisarvista. Saksaksi sitä sanotaan meriskorpioniksi. Tanskassa kalastajien lempinimi härkäsimpulle on "kööpenhaminalainen", koska kalalla on suhteettoman suuri suu. Kala tunnetaan myös nimellä merihärkä.
