Laji
Wikipedia
Laji (lat. species) on tieteellisessä luokittelussa käytettävä termi, jota käytetään biologiassa puhuttaessa eliöistä, jotka ovat joillakin tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia. Eliöt on tapana järjestää sukulaisuusuhteiden mukaan hierarkkiseksi järjestelmäksi eli luokitetella. Tämän järjestelmän perusyksikkö on laji.
Maapallolla nykyään eläviä lajeja ihminen tuntee noin 1,4 miljoonaa, mutta lajien todellisen lukumäärän arvioidaan olevan 5—50 miljoonaa.[1]
Lajit eivät eroa toisistaan aina selkeästi. Luokitteluun erikoistunut tutkija, dosentti Jyrki Muona on sanonut: "Laji on psykologinen fiktio, joka johtuu siitä, että ihminen itse on niin omalaatuinen ja helposti tunnistettava olento." Toisaalta on myös todettu, että monissa paikoissa alkuperäisasukkaat luokittelevat kotialueensa eliöitä ryhmiin, jotka ovat hyvin yhteneväisiä tieteellisten lajien kanssa.[1]
Sisällysluettelo[piilota] |
[muokkaa] Tieteellinen lajinimi
Tieteellinen nimi koostuu kahdesta osasta. Esimerkiksi ihmisen lajinimi on Homo sapiens, jossa Homo tarkoittaa ihmisen sukua ja sapiens on sukuun kuuluvaa lajia määrittävä lajiosa. Kaksiosainen lajinimi muodostuu siis sukunimestä ja sen perässä olevasta lajimääritteestä, josta kasveilla käytetään myös nimeä epiteetti. Sukunimeä voidaan käyttää yksinään, mutta kaksiosaisen nimen jälkimmäinen osa eli lajimäärite ei tarkoita yksin mitään, vaan lajinimessä on aina kaksi osaa (sukunimi + lajimäärite). Esimerkiksi sana sapiens tarkoittaa suoraan suomennettuna viisasta, mutta se ei ole yksin minkään lajin nimi.
[muokkaa] Lajikäsitteet
Käytännössä lajia ei voi määritellä yksiselitteisellä tavalla, vaan eri tilanteissa käytetään erilaisia lajikäsitteitä. Mikään tunnettu määritelmä ei sovi kaikkiin elämän muotoihin.[1]
Yleisimmin eistetty lajikäsite on Erns Mayrin määrittelemä biologinen lajikäsite, jonka mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään.
Tämän määritelmän mukaan hevonen ja aasi ovat eri lajeja, vaikka ne voivat tuottaa jälkeläisiä eli muuleja, sillä yleensä muulit eivät kykene lisääntymään. Tosin biologista lajikäsitystäkin on arvosteltu, koska esimerkiksi harvoissa tapauksissa muuli pystyy jatkamaan sukua. Toisaalta Suomessa elävät harmaalokki ja selkälokki eivät risteydy keskenään, mutta lajien keskenään lisääntyviä välimuotoja elää ympäri pohjoisen pallonpuoliskon. Biologisen määritelmän mukaan harmaalokki ja selkälokki ovat vain katkeamattoman kehälajin ääripäät.
Kaksi lajia voi erottaa maantieteellinen risteytymiseste, vaikka lajit voivat risteytyä keskenään, jos ne tuodaan keinotekoisesti vierekkäin.lähde? Euroopan haapa (Populus tremula) ja Pohjois-Amerikan haapa (Populus tremuloides) risteytyvät elinvoimaiseksi hybridihaavaksi (Populus x wettsteinii), mutta tämäkin risteymä on lisääntymiskyvytön. Haavan lähisukulaisissa pajuissa tunnetaan sen sijaan risteymiä, joiden ensimmäinen (F1) jälkeläispolvi voi tuottaa uusia elinvoimaisia siemeniä. Mutta tässäkin tapauksessa näistä siemenistä syntyneiden kasvien seuraava, toinen jälkeläispolvi (F2) on jo yleensä lisääntymiskyvytön.
Biologista lajikäsitettä ei voi soveltaa muun muassa suvuttomasti lisääntyviin eliöihin ja fossiileihin.
Muita lajikäsitteitä:
Morfologinen lajikäsite, joka erottelee lajit niiden rakenteen perusteella. Laji on ryhmä eliöitä, jotka muistuttavat rakenteellisesti toisiaan.
Ekologisessa lajikäsitteessä luokittelussa otetaan huomioon erot eliöiden ekologiassa ja käyttäytymisessä. Laji määritellään ryhmänä, joka asuttaa muista poikkeavaa [[ekologinen lokero|ekologista lokeroa].
Fylogeneettisessä lajikäsitteessä laji määritellään sukuhaarana, joka on erilainen muista ryhmistä, ja jolla on oma evolutiivinen suuntansa.
Koheesiolajikäsitteen mukaan laji on ryhmä, jonka eliöiden koheesiomekanismit pystyvät pitämään yhtenäisenä. Näillä mekanismeilla voidaan tarkoittaa esim. geenivirtaa, luonnonvalintaa, ja geneettistä ajautumista, jotka pitävät lajin yksilöt samankaltaisina.
Filosofisesti on rehellisintä todeta, että on vain yksi elämä, joka haroo vähän joka suuntaan. Tosin on mahdotonta sanoa mistä mikäkin haara alkaa ja mikä on vielä runkoa.lähde?
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Winston, Judith E. (1999): Describing Species - Practical Taxonomic Procedure for Biologists. Columbia University Press. ISBN 0-231-06825-5.
[muokkaa] Katso myös
- Alalaji (subspecies)
- Muunnos (varietas)
- Alamuunnos (subvarietas)
- Muoto (forma)
- Alamuoto (subforma)
- Rotu
- Lajike
- Lajinmääritys
- Kehälaji