Heimwehr
Wikipedia
Heimwehr oli Itävallan 1920- ja 1930-lukujen puolisotilaallinen ryhmittymä, joka vastasi toimintatavoiltaan, organisaatioltaan ja ideologialtaan Saksan Weimarin tasavallan aikaisia Freikorps-joukkoja.
Heimwehrin jäsenet olivat enimmäkseen hävityn ensimmäisen maailmansodan sotilaita. Ryhmällä ei ollut kansallista johtoa tai poliittista ohjelmaa, vaan se muodostui paikallisista ryhmistä, jotka olivat valmiit toimimaan, milloin havaitsivat ideologisesti vääränlaista toimintaa. Ylä-Itävallassa joukko hyökkäsi lakkoilevia työläisiä ja ammattiliittoja vastaan. Heimwehr oli myös mukana 15. heinäkuuta 1927 verilöylyssä, jossa poliisi surmasi 89 mielenosoittajaa. Vastakkain selkkauksessa olivat sosiaalidemokraattinen puolue ja toisaalta Heimwehr, katolisen kirkon ja teollisuusylimystön tukemana.
Heimwehr omaksui 1930 ideologiakseen Korneunbergin valan, fasismiin perustuvan Itävaltalaisen nationalismin, demokratian ja marxismin vastustuksen. Politiikka oli vastakkainen Saksan natsien ideologialle, joka pyrki yhdistämään saksaa puhuvat kansat Saksan alaisuuteen.
Heimwehr sai vuoden 1930 vaaleissa 6 % äänistä ja kahdeksan paikkaa parlamentissa. Vaalivoiton jälkeen puolue kuitenkin hajosi alueellisiin osiin, Walter Pfrimer, Steiermarkin paikallisjohtaja yritti kaappausta 1931, mutta ei saanut tukea muiden ryhmien johtajilta. Tämän jälkeen Steiermarkin joukko ja monet muutkin loikkasivat natsipuolueeseen.
Diktaattori Engelbert Dollfussin luotua valtansa tueksi Isänmaan rintama -ryhmän (Vaterländische Front), yhdistämällä kristillissosiaalisen puolueen ja Heimwehrin edustajaryhmät, Heimwehr lakkasi olemasta erillisenä poliittisena voimana.
