Herännäisyys
Wikipedia
Herännäisyys eli körttiläisyys on Pohjois-Savosta ja Pohjanmaalta 1700-luvulla alkunsa saanut yksi luterilaisen kirkon sisällä toimivista perinteisistä herätysliikkeistä. Nykyään herännäisyys-herätysliike on hyvin maltillinen ja yleiskirkollinen.
Herännäisyys tunnetaan erityisesti vuosittaisista suurista Herättäjäjuhlista, joille kokoontuu 20 000-35 000 henkeä. Liikkeen perusoppi on lähellä tavallista suomalaista luterilaisuutta. Herännäisyys vaikuttaakin laajasti yleisenä kirkollisena virtauksena liikkeen piiristä tulleiden pappien ja muiden seurakunnan työntekijöiden välityksellä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Opista
Liikkeen näkemykset perustuvat luterilaiseen oppiin ja korostavat niin sanottua alatien kristillisyyden uskonasennetta, jonka mukaan ihminen on kelvoton ja raadollinen: pelastuksessa kaikki tulee Jumalalta ja Pyhältä Hengeltä.
Ihminen on pieni, Jumala suuri. Sanomaa Kristuksesta julistetaan "tomun tasalta" pyrkimällä kytkemään julistus sielunhoidollisesti ihmisten elämäntilanteisiin. Luterilaisen tunnustuksen mukaisesti se opettaa ihmisen pelastumista yksin armosta (sola gratia).
Lisäksi liikkeelle on ollut tunnusomaista yksinkertaisen elämäntavan ja yhteiskunnallisen vastuunkannon korostaminen. Viime aikoina on otettu selkeä kanta muun muassa yhteiskunnalliseen epätasa-arvoisuuteen. Kirkon kiistakysymyksiin suhtaudutaan maltillisesti. Herännäisyydessä ei torjuta naispappeutta ja suhtaudutaan sallivasti sukupuolivähemmistöihin.
[muokkaa] Körtti-sanan alkuperä
Sanan körttiläisyys uskotaan tulevan ruotsin kielen takin lievettä tarkoittavasta skört-sanasta: heränneet käyttivät aiemmin tietynkaltaisia vaatteita, johon kuului pitkäliepeinen takki. Muita vaatetuksen tunnuspiirteitä olivat yksinkertaisuus ja tumma väritys, sillä erityisesti punaista väriä pidettiin vielä 1900-luvun puolivälin jälkeen synnillisenä. Körttiläiset tunnistettiin ennen myös tietystä kampaustyylistä, joka miehillä tarkoitti suoraa keskipään jakausta, naisilla nutturaa ja tytöillä kahta lettiä ja keskipääjakausta. Kyseessä ei ollut erikoisesti luotu pukeutumis- eikä kampaustyyli, vain pikemminkin vanha pyhäkäyttöinen talonpoikaisasuste, jonka ei sallittu seurata myöhempiä muotisuuntauksia.
Körttiläisyyden on katsottu alkaneen vuonna 1796 tapahtuneesta Lapinlahden Savojärven kylässä Telppäs-niityn hurmoksellisesta herätyksestä. Aluksi liikkeen johtajana toimi pyöräntekijä Juhana Lustig. Sen keskeisin hahmo ja johtaja 1800-luvulla oli Paavo Ruotsalainen. Muita merkittäviä henkilöitä olivat Jonas Lagus ja Niilo Kustaa Malmberg.
[muokkaa] Seurat ja Siionin virret
Körttiläisyyden harjoittajat eli körtit tunnetaan seuroistaan, joita pidetään esimerkiksi seurakuntataloilla, kodeissa tai juhlien yhteydessä. Seuroissa pidetään muutaman minuutin pituisia seurapuheita ja veisataan virsiä ilman säestystä.
Körttiläisten laulukirja on nimeltään Siionin virret, joka on alun perin suomennos ruotsalaisten herrnhutilaisten 1740-luvulla muodostamasta Sions Sånger –laulukokoelmasta. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa ja nykyisessä Siionin virret –kirjassa on joitakin samoja virsiä. Körttiveisuu tapahtuu kuitenkin useimmiten vanhanaikaisella juoksutus-tyylillä ja usein täysin eri sävelellä.
[muokkaa] Herättäjäjuhlat
Suurin yhteistapahtuma körttiläisillä on vuosittaiset Herättäjäjuhlat, joihin osallistuu noin 30 000 kävijää. Heinäkuun alussa pidettävät Juhlat ovat kaikille avoimet eikä niille ole ilmoittautumista tai pääsymaksua. Juhlilla on muun muassa seuroja, konsertteja, keskustelutilaisuuksia, teatterinäytöksiä ja nuorten iltoja.
Juhlat ovat joka vuosi eri paikkakunnalla.Vuonna 2006 Herättäjäjuhlat pidettiin Ylivieskassa [1], ja vuoden 2007 juhlat pidetään Lahdessa [2].
[muokkaa] Nuoret ja opiskelijat
Körttiläisyyden voimavarana on pidetty runsasta panostusta opiskelija- ja nuorisotyöhön. Se tarjoaa yliopistokaupungeissa (Helsingissä, Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa) opiskelija-asuntoja niin sanotuissa "körttikodeissa" ja järjestää toimintaa nuorille ja opiskelijoille koko maassa. Nuorilla on oma lehti, Yty, joka on ilmestynyt jo 20 vuotta.
Aholansaari on erityisesti nuorten leiri- ja kurssikeskus, jossa pidetään rippikouluja ja nuorisotapahtumia ja jonne voi mennä kesäisin talkoolaiseksi.
[muokkaa] Herättäjä-yhdistys
Liikkeen kattojärjestö on Herättäjä-yhdistys, jonka pääpaikka on Lapualla. Sen nykyinen toiminnanjohtaja on Simo Juntunen. Yhdistyksellä on yli 20 vakituista työntekijää.
Yhdistys kustantaa kirjallisuutta ja musiikkia, järjestää rippikoululeirejä muun muassa Paavo Ruotsalaisen kotisaarella Aholansaaressa Nilsiässä, julkaisee Hengellistä Kuukauslehteä sekä nuorille suunnattua Yty-lehteä, vastaa Herättäjäjuhlien organisoinnista sekä järjestää muita, pienempiä tapahtumia.
[muokkaa] Korttiläisyys ja kulttuuri
Körttiläisyys on innoittanut myös taiteilijoita; säveltäjä Joonas Kokkonen on säveltänyt oopperan Viimeiset kiusaukset, jonka libretto perustuu hänen serkkunsa Lauri Kokkosen samannimiseen näytelmään. Ooppera kertoo Paavo Ruotsalaisen kuolinyöstä ja sitä on esitetty Suomen kansallisoopperassa useina vuosina.
Tunnetuista kirjailijoistamme Juhani Ahon tuotannosta löytyy herännäiskuvauksia
Liikkeen omia kuoroja ja orkestereita ovat Herättäjä-yhdistyksen valtakunnallinen kuoro, Aholansaari Sinfonietta sekä useat herännäisnuorten kuorot.
[muokkaa] Opistot
Kansanopistot, joiden taustalla on Herättäjä-yhdistys, ovat osa Suomen koulutusjärjestelmää. Opistoja on kahdeksan. Opistot tarjoavat mahdollisuuden peruskoulunjälkeisiin jatko-opintoihin. Ne valmistavat esim. sosiaali- ja lastenhoitoalan ammatteihin ja antavat yleissivistävää opetusta.
Opistot ovat:
- Eurajoen kristillinen opisto
- Jyväskylän kristillinen opisto
- Kainuun Opisto
- Lapuan kristillinen opisto
- Lieksan kristillinen opisto
- Portaanpään kristillinen opisto
- Raudaskylän kristillinen opisto
- Turun kristillinen opisto
- Valkealan kristillinen kansanopisto
[muokkaa] Kansainvälinen työ
Lähetystyötä ulkomailla hoidetaan Suomen Lähetysseuran yhteydessä olevan Heränneen kansan lähetysrahaston kautta.
Heimotyöksi sanottua työtä on tehty erityisesti Inkeriin ja Viroon. Talkooolaisia , mutta heimotyön talkoolaiset on tehneet työtä myös Senegalissa sekä Venäjällä Marin tasavallassa ja Moskovassa.
