Jedwabnen joukkomurha
Wikipedia
| Holokausti (Šoa) |
| Taustaa |
|---|
| Antisemitismi · Nürnbergin lait Eutanasia · Keskitysleirit (luettelo) |
| Juutalaiset |
| Kansallissosialistinen Saksa |
| Pogromit: Kristalliyö Jedwabne · Lviv... |
| Ghetot: Varsova, Łódź, Krakova, Theresienstadt... |
| Einsatzgruppen: Babi Jar, Ponary, Odessan joukkomurha... |
| Lopullinen ratkaisu: Wannseen konferenssi Operaatio Reinhard |
| Tuhoamisleirit Chełmno, Bełżec, Sobibór, Treblinka, Birkenau |
| Vastarinta: ŻOB · ŻZW Ghettojen kansannousut |
| Sodan loppu: Kuolemanmarssit Berihah |
| Muut uhrit |
| slaavit · romanit toisinajattelijat · kommunistit homoseksuaalit · Jehovan todistajat |
| Vastuulliset osapuolet |
| Natsi-Saksa: Hitler · Eichmann Himmler · SS · Gestapo |
| Nürnbergin oikeudenkäynnit |
Jedwabnen joukkomurha on heinäkuussa 1941 tapahtunut pogromi, jossa huomattava osa puolalaisen Jedwabnen kylän juutalaisväestöstä tapettiin. Joukkomurhassa monet uhrit poltettiin elävältä, ja sen suorittivat ilmeisesti Jedwabnen sekä lähikylien asukkaat. Saksalaisten osallistumisesta murhaan kiistellään yhä.
[muokkaa] Joukkomurha
Natsien hyökkäyksen edetessä itärintamalla perustettiin erityisiä osastoja (Einsatzgruppen), joiden tehtävä oli tuhota miehitettyjen alueiden juutalaiset. Heinäkuussa 1941 suurin osa Jedwabnen noin 2 500 asukkaan kylän juutalaisväestöstä murhattiin. Paikalla oli myös jonkin verran juutalaisia muista kaupungeista.
Aamulla 10. heinäkuuta Jedwabnen kylän juutalaiset pakotettiin kodeistaan kylän keskusaukiolle, jossa heitä pahoinpideltiin. Noin 40 - 50 juutalaisen ryhmä, johon kuului myös paikallinen rabbi, joutui sen jälkeen tuhoamaan Leninin patsaan, joka oli pystytetty kylään neuvostomiehityksen aikana. Tämän jälkeen juutalaiset tapettiin, ja osia monumentista heitettiin joukkohautaan.
Vähän myöhemmin (eri todistajien mukaan yhdestä muutamaan tuntiin) useimmat jäljelle jääneistä juutalaisista pakotettiin erääseen latoon. Monia lyötiin ja tapettiin matkalla. Lato sytytettiin sitten palamaan, ja sen sisälle suljetut ihmiset paloivat elävältä.
Holokaustin rikoksia tutkivan Instytut Pamięci Narodowej -järjestön mukaan joukkomurhassa kuoli ainakin noin 380 ihmistä. Professori Jan Tomasz Gross on aiemmin arvioinut uhrien lukumääräksi 1 600, mutta IPN pitää tätä lukua hyvin epätodennäköisenä.
[muokkaa] Tutkimukset
Monien vuosien ajan uskottiin, että Jedwabnen joukkomurhan takana oli jokin saksalainen Einsatzgruppe. Vuonna 2001 puolalais-amerikkalainen historioitsija Jan Tomasz Gross julkaisi tapahtumasta yksityiskohtaisen tutkimuksen nimellä Sąsiedzi (Naapurit). Siinä hän kuvasi joukkomurhaa pogromiksi ja väitti, että Jedwabnen juutalaisten kuolemasta olivat vastuussa heidän puolalaiset naapurinsa. Saksalaisilla ei olisi mitään osuutta asiaan.
Kirja herätti Puolassa valtavan kohun. Muun muassa professori Tomasz Strzembosz väitti, että vaikka puolalaiset osallistuivat murhaan, sitä valvoivat saksalaiset [1].
Huolellisen tutkimuksen jälkeen IPN julkaisi vuonna 2002 raportin, jossa tuettiin Grossin väitteitä, vaikka murhattujen juutalaisten määrää pidettiin Grossin alkuperäistä väitettä huomattavasti matalampana. Sen mukaan paikalla oli myös kahdeksan saksalaista poliisia. Joidenkin todistajien mukaan saksalaisia sotilaita oli paikalla, toisten mielestä ei. Ei-juutalaisten puolalaisten osallistumista murhiin pidetään todistettuna, mutta saksalaisten osuudesta kiistellään edelleen.
Vuonna 2001 Puolan presidentti Aleksander Kwaśniewski pyysi juutalaisilta julkisesti anteeksi Jedwabnen tapahtumia [2].
[muokkaa] Aiheesta muualla
- The Jedwabne Tragedy
- Poles and the Jews: How Deep the Guilt ? - Adam Michnik, New York Times, 17. maaliskuuta 2001
