Kansanterveys

Wikipedia

Kansanterveys tarkoittaa koko väestön terveyttä. Kansanterveystiede tutkii väestön terveydentilaa ja siihen vaikuttavia syitä sekä tutkii mahdollisuuksia parantaa kansanterveyttä. Kansanterveystyö ja terveyspolitiikka pyrkivät edistämään väestön terveyttä sairauksia ennalta ehkäisevillä toimilla ja vaikuttamalla terveydenhuoltojärjestelmään.

Sisällysluettelo

1 Kansanterveystyö Suomessa
2 Kansallinen Terveys 2015 -kansanterveysohjelma
3 EU:n kansanterveysohjelma
4 Lähteet
5 Katso myös
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kansanterveystyö Suomessa

Suomessa kansanterveyslain mukaan "Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa." Kansanterveystyön tarkoituksena on ehkäistä sairauksia ja tapaturmia seurannalla ja terveellisten elämäntapojen edistämisellä. Kansanterveystyöksi luetaan esimerkiksi rokotusohjelmat, ehkäisyvalistus ja ravitsemusvalistus.

Kansanterveystyöhön kuuluu olennaisena osana terveyspolitiikka. Kansanterveystyön yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Kansanterveystyötä läänin alueella ohjaa ja valvoo lääninhallitus. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena lääninhallitusten toimintaa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ohjaa ja valvoo kansanterveystyötä, kun työ on erityisen tärkeä tai laajakantoinen, se koskee useampaa lääniä tai koko maata, lääninhallitus on esteellinen, tai kyse on ammattihenkilön valvonta-asiasta.

Kansanterveystyön asiantuntijalaitoksina toimivat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos ja Säteilyturvakeskus. Kansanterveyden laaja-alaista kehittämistä varten toimii ministeriön yhteydessä kansanterveyden neuvottelukunta.

Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee:

huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista

seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa

järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito

järjestää kunnan asukkaiden tarvitsema terveyskeskuksessa järjestettävä ehkäisevä mielenterveystyö ja mielenterveyspalvelut

huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius

ylläpitää suun terveydenhuoltoa

ylläpitää koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa

tuottaa kunnan alueella sijaitsevissa työ- ja toimintapaikoissa työskenteleville työntekijöille työnantajan järjestettäväksi työterveyshuoltopalveluja

järjestää kunnan alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville työterveyshuoltoa

järjestää seulontaa ja muita joukkotarkastuksia

järjestää kiireellinen avosairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, potilaan asuinpaikasta riippumatta

[muokkaa] Kansallinen Terveys 2015 -kansanterveysohjelma

Valtioneuvosto hyväksyi 17.5.2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta. Ohjelman valmisteli valtioneuvoston asettama Kansanterveyden neuvottelukunta.

Terveys 2015 on yhteistyöohjelma, joka toimii kehyksenä yhteiskunnan eri osa-alueilla terveyden edistämiselle. Ohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa 15 vuoden aikavälillä. Pääpaino on terveyden edistämisessä, ei niinkään terveyspalvelujärjestelmän kehittämisessä. Periaatepäätöksessä esitetään kahdeksan kansanterveyttä koskevaa tavoitetta ja tehdään 36 toimintaa linjaavaa kannanottoa.

Ikäryhmittäiset tavoitteet:

1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi.

2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16-18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa.

3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta.

4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin.

5. Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan.

Kaikille yhteiset tavoitteet:

6. Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna 2000.

7. Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla.

8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.

[muokkaa] EU:n kansanterveysohjelma

Euroopan komission ohjelma hyväksyttiin 23.9.2002 ja sen toteuttamiskausi on 1.1.2003 – 31.12.2008. Ohjelma on siis jo lähellä loppuaan ja uutta ohjelmaa ollaan valmistelemassa. Kansanterveysohjelmalla on kolme ensisijaista tavoitetta:

parannetaan tiedotusta ja tietämystä kansanterveyden kehittämiseksi
parannetaan kykyä vastata nopeasti ja koordinoidusti terveysuhkiin
edistetään terveyttä ja ehkäistään sairauksia ottamalla terveyteen vaikuttavat tekijät huomioon kaikessa politiikassa ja toiminnassa.