Kimalaisorho
Wikipedia
| Kimalaisorho | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Lähikuva kukasta |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Kimalaisorho (Ophrys insectifera) on suuren suvun ainoa laji Suomessa. Tämä kämmekkä tunnetaan parhaiten erikoisesta pölytystavastaan.
[muokkaa] Levinneisyys
Orhot (Ophrys) ovat levinneet laajalti Euroopassa ja Välimeren ympäristössä. Monista muista lajeista poiketen kimalaisorho karttaa kuumimpia Välimeren alueita, ja se on myös pohjoisimpana kasvava orholaji. Laji on melko yleinen esim. Gotlannissa, Öölannissa ja Hiidenmaalla, mutta Suomesta tunnetaan vain muutamia kasvupaikkoja Ahvenanmaalta ja yksi elinvoimainen kasvusto Paraisilta.
Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat kalkkipitoiset lehtoniityt ja niittymäiset tienpientareet, mutta Paraisilla laji kasvaa hyvin kalkkipitoisessa kangasmetsässä.
[muokkaa] Kuvaus
Kasvin tyvellä on parilehtinen ruusuke, jonka keskeltä nousee muutamakukkainen kukinto, joka on n. 20-40 cm korkea. Yksittäisen kukan huuli on tummanruskea, neliliuskainen, hieman hyönteisen ruumista muistuttava. Siinä on sinistä "peilimäistä" kuviointia. Huulen yläpuolella olevat ylemmät petalit ovat kapeat, samoin tumman ruskeat, kuin tuntosarvet. Muut kehälehdet (sepalit) ovat vaatimattomia kokonaan vihreitä. Kukista lähtee feromonimaista tuoksua, joka houkuttelee hyönteiskoiraita parittelemaan kukan kanssa. Tämä "valeparittelu" voi sitten seuraavassa kukassa tapahtuessaan johtaa kukan pölytykseen.
Maan alla kimalaisorholla on kaksi pyöreää versojuurimukulaa.
