Kirkkomusiikki
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Kirkkomusiikki on nimensä mukaisesti kirkollista musiikkia, jota soitetaan tai lauletaan yleensä jumalanpalveluksissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Historiallisessa kehityskulussansa kirkkomusiikki on lähtenyt kaikkein alkeellisimmista sävelaineksista, innostuttaen aikojen kuluessa suurimpiakin mestareja mitä etevimpiin teoksiin.
[muokkaa] Alkukristillinen aika (vuoteen 400)
Lauletaan resitatiivisia psalmeja, luultavasti juutalaisten temppelilaulusta perityillä sävelkaavoilla. Esilaulajat kehittävät laulun melodiikkaa, kuvioiden sävelkaavojen yksinkertaista kulkua. Vuoden 300 vaiheilla leviää Antiokiasta käsin kahden kuoron vuorottelu. Samaan aikaan syntyy myös runomitallista virsirunoutta.
[muokkaa] Varhainen keskiaika (400-900)
Edellisen aikakauden kirkolliset laulut kootaan ja järjestetään jumalanpalvelusten kehyksiin. Kaikki edellä mainitut eri sävelmuodot saavat määrätyn sijansa ja käytäntönsä. Jumalanpalvelukseen kuuluvien laulujen kokonaisuus muodostuu täten vaihtelevaksi ja sopusuhtaiseksi sarjaksi.
- Katso myös: Gregoriaaninen kirkkomusiikki
- Katso myös: Bysanttilainen musiikki
[muokkaa] Uusien yritteiden aika (900-1300)
Uusiin yritteisiin antavat aihetta urut. 2-3-ääninen laulu kehittyy kömpelöistä alkeistansa vähitellen sointuvampiin sommitteluihin. Samalla ajalla yksiääninen melodinenkin säveltyyli saa uusia tuoreita aineksia Itämailta saapuvista virikkeistä. Ulkopuolella kirkkoa virret saavat kansankielisenkin muodon, ituna vastaiseen evankeeliseen koraalilauluun.
[muokkaa] Polyfonisen kuorolaulun aika (1300-1600)
Moniäänisen sävellystekniikan vakiintuessa ja kansanomaisen melodiikan kehittyessä kukoistukseensa kohoaa säveltäjäpersoonallisuuksia, jotka yhdistävät nämä ainekset taiteelliseen kokonaisvaikutukseen, saavuttaen huippunsa Lasson ja Palestrinan tuotteissa.
Toisaalta pääsee uskonpuhdistuksen kautta kansankielinen mitallinen virsilaulu varsinaiseksi jumalanpalveluksen osaksi.
[muokkaa] Draamallisen musiikin aika (1600-1800)
Oopperamusiikin voittokulku vaikuttaa perinpohjaisen käänteen kirkkomusiikissakin. Urkumusiikki kohoaa kukoistukseensa, saavuttaen huippunsa Bachin verrattomissa koraalisovitelmissa. Keskiaikaisista hengellisistä näytelmistä kehittyy suurenmoisia passio- ja oratoriosävellyksiä.
Erikoisen merkityksen saavat saarnaan liittyvät kirkkokantaatit. Mutta seurakunnan 1-ääninen virsilaulu kangistuu "tasatahtiseksi".
[muokkaa] Uudistuspyrintöjen aika (vuoden 1800 jälkeen)
Virsilaulu on kuihtunut, kuorolaulu maallistunut. Silloin kirkon elpyvän elämän voimasta viriävät pyhät säveletkin jälleen unhostaan. Katolilaiset perkaavat kirkkomusiikistaan pois oopperamusiikin kajahdukset. Evankeeliset elvyttävät virsikoraalinsa eloisiin rytmeihin, ammentaen myös uusia aineksia hengellisistä kansansävelmistään. Kaikilla tahoilla pyritään sellaiseen, mikä oleellisesti vastaa kirkkomusiikin tarkoitusta.
[muokkaa] Kirkkosävellajit
Kirkkosävellajit ovat ne keskiajan kirkkolaulun sävellajit, joista uudenajan alussa nykyiset duuri- ja mollisävellajimme ovat johtuneet. Kirkkosävellajien erikoisominaisuudet ovat todennäköisesti peräisin ikivanhasta taidekäytännöstä. 800-luvulla tulivat länsimaissa käytäntöön niiden nykyiset nimet: doorilainen, fryygialainen, lyydialainen ja miksolyydialainen.
Selvitys kirkkosävellajien tonaalisuudesta:
- Doorilainen: Molli, perus-sävel päätössävelenä, 6:s aste usein korotettuna.
- Fryygialainen: Molli, dominantti päätössävelenä.
- Lyydialainen: Duuri, perussävel päätössävelenä, 4:s aste usein korotettuna.
- Miksolyydialainen: Duuri, dominantti päätössävelenä.
1500-luvun teoreetikot lisäsivät kirkkosävellajien lukuun tavallisen mollin ja duurin (ns. "aiolisen" ja "joonisen" sävellajin). Sen jälkeen ovat kirkkosävellajit sulautuneet yhä enemmän näihin. Oltuaan 1700-luvun keskivaiheilta saakka miltei muinaismuistojen asemassa, ovat kirkkosävellajit viimeisen sadan vuoden aikana uudelleen herättäneet suurempaa mielenkiintoa.
[muokkaa] Katso myös
Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.
