New Immissions/Updates:
boundless - educate - edutalab - empatico - es-ebooks - es16 - fr16 - fsfiles - hesperian - solidaria - wikipediaforschools
- wikipediaforschoolses - wikipediaforschoolsfr - wikipediaforschoolspt - worldmap -

See also: Liber Liber - Libro Parlato - Liber Musica  - Manuzio -  Liber Liber ISO Files - Alphabetical Order - Multivolume ZIP Complete Archive - PDF Files - OGG Music Files -

PROJECT GUTENBERG HTML: Volume I - Volume II - Volume III - Volume IV - Volume V - Volume VI - Volume VII - Volume VIII - Volume IX

Ascolta ""Volevo solo fare un audiolibro"" su Spreaker.
CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Kondomi – Wikipedia

Kondomi

Wikipedia

Tavallinen väritön kondomi
Tavallinen väritön kondomi

Kondomi on yleensä lateksista eli luonnonkumista valmistettu miehen käyttöön tarkoitettu ehkäisyväline, jota käytetään siittimen päälle asetettuna yhdynnän aikana. Kondomi asetetaan paikalleen rullaamalla.

Kondomi ehkäisee lähes täydellisesti raskauden; ehkäisyteho on 97–98 prosenttia. Kondomi on ainoa ehkäisyväline, joka estää sukupuolitautien leviämisen. Juuri tämä tekee kondomista kaikista tärkeimmän ehkäisyvälineen. Kondomin ehkäisyprosentti ei ole täydet 100, koska on mahdollista, että se repeää kesken yhdynnän tai luiskahtaa pois paikaltaan.

Tärkeää on myös huomata, että kondomia on käytettävä aina. Kuukautiskierrosta riippuen todennäköisyys tulla raskaaksi vaihtelee eri aikoina, mutta todennäköisyys on kuitenkin kaikkina aikoina merkittävän suuri. Myös kuukautisvuodon ja "varmojen päivien" aikana on käytettävä kondomia, mikäli haluaa estää raskauden.

Kondomi rullataan jäykistyneen siittimen päälle kuvien mukaisesti ennen yhdyntää
Kondomi rullataan jäykistyneen siittimen päälle kuvien mukaisesti ennen yhdyntää

Sisällysluettelo

[muokkaa] Sukupuolitautien ehkäiseminen suuseksissä

Sukupuolitautien ehkäisemiseksi kondomia on käytettävä myös suuseksissä. Kondomia käytetään samaan tapaan kuin yhdynnässä silloin, jos mieheltä otetaan suihin. Silloin kun vastaanottavana osapuolena on nainen, voi kondomin venyttää kelmuksi, jota pidetään kielen ja sukuelinten välissä. Useat tosin pitävät tätä liian epämukavana, ja näin sukupuolitautien ehkäisy suuseksissä jää hoitamatta.

[muokkaa] Naisen kondomi

Femidomi on naiselle suunniteltu kondomi, joka tekee naisen riippumattomaksi siitä, suostuuko mies käyttämään kondomia. Femidomit ovat yhtä kestäviä kuin miesten kondomit. Femidomeja ei ole vielä yleisessä myynnissä Suomessa.

Naisen kondomi on polyuretaanista valmistettu tavallista kondomia pidempi pussi, joka asetetaan emättimen sisään. Se vuoraa emättimen seinämät, ja estää siittiöiden pääsyn kohtuun. Kondomin molemmissa päissä on joustava rengas. Sisempi, suljetussa päässä oleva rengas, toimii kondomin paikalleen asettelussa ja paikallaan pitämisessä; se liukuu paikalleen, ja asettuu kohdunsuun ympärille. Pehmeä ulompi rengas jää emättimen ulkopuolelle, ja peittää emättimen aukon ympärysalueen yhdynnän aikana.

Naisen kondomi voidaan asettaa emättimeen hyvissä ajoin ennen yhdyntää, ja se suojaa sukupuolitautitartunnoilta paremmin kuin miesten kondomit, sillä se peittää osittain myös ulkosynnyttimet. Yhtä aikaa ei saa käyttää miehen kondomia, sillä erilaisten materiaalien välinen kitka saattaa aiheuttaa suojan rikkoutumisen. Oikein käytettynä naisten kondomi suojaa raskaudelta 85–95-prosenttisesti.

Naisen kondomi sopii lateksiallergisille ja niille, joille hormonaalinen ehkäisy ei sovi. Sitä voidaan käyttää myös synnytyksen jälkeen, jolloin limakalvot ovat erityisen herkät.

Naisen kondomi
Naisen kondomi

[muokkaa] Kondomi kehitysmaissa

Kondomin tulee kestää sisällään 18 litraa vettä puhkeamatta. Kehitysmaissa voidaankin käyttää ehkäisyyn tarkoitettuja kondomeja puhtaan veden hakemiseen.

Aiemmin luultiin, että monissa kehitysmaissa ongelmana on kondomien puute, ja ihmiset saavat tästä johtuen enemmän lapsia kuin haluavat. Myöhemmin on kuitenkin todettu, että halpojen kondomien saatavuus on luultua selvästi parempi köyhissäkin maissa. Perheiden suuren lapsiluvun taustalla on yleensä vanhempien halu saada paljon lapsia eikä ehkäisyn puute. Tämä on ongelmallista sikäli, että kehitysmaiden ongelmat johtuvat osittain suurista lapsiluvuista (lähde: William Easterly, The Elusive Quest for Growth).

[muokkaa] Historia

Vanhin tunnettu kuvaus kondomista löytyy luolamaalauksesta Combarelles'n alueelta Ranskasta. Toiseksi vanhin piirros on karkeasti noin 3 000 vuoden takaa Egyptistä. Kuvassa on pellavainen siittimen suojus. Ei ole kuitenkaan selvää käytettiinkö kondomeja näin varhain ehkäisyyn. Niiden uskotaan ennemminkin olleen rituaaleissa käytettäviä välineitä tai koristeita.

Vanhimmat varsinaiset löydöt on tehty Englannissa sijaitsevasta Dudleyn linnan raunioista. Ne ovat vuodelta 1640 ja olivat valmistettu eläinten sisäkalvoista.

1500-luvulla kupan yleistyessä Euroopassa oli kondomeille käyttöä. Italialaislääkäri Gabrielle Fallopius kuvaili kirjoituksissaan liinakankaasta tehtyjä pusseja, jotka kyllästettiin suola- tai yrttiliuoksella. Kiinalaismiehet suojautuivat öljytyllä silkkipaperikääreellä.

1700-luvulla esimerkiksi Casanova käytti liinakankaasta tehtyjä pusseja kondomeina. Ne eivät kuitenkaan mahdollisesti olleet tehokkaita, koska kankaan läpi todennäköisesti pystyi leviämään tauteja kantavia viruksia ja mahdollisesti myös siemennestettä.

Kondomien massatuotanto aloitettiin pian vuoden vuoden 1843 jälkeen, kun raakakumin ominaisuuksia huomattavasti parantava vulkanointi keksittiin. Kumista valmistetut kondomit olivat jokseenkin paksuja (2 mm), mikä vähensi seksuaalista nautintoa. Lisäksi ne vanhentuivat nopeasti ja haisivat pahalta.

Edistyksellisemmän saumattoman tavan valmistaa ns. dippaus-metodilla lateksikumista keksi vuonna 1919 Julius Fromm. Lateksista valmistettujen kondomien keksimisen myötä niiden ominaisuudet ja parasta ennen -aika paranivat huomattavasti. Kondomien myynti suorastaan räjähti keksinnön jälkeen.

1957 Durex toi markkinoille liukastetun kondomin. Naisten kondomia on ollut saatavilla vuodesta 1992 Euroopan markkinoilla ja vuodesta 1993 Yhdysvalloissa. 1990-luvulla myös värilliset ja maustetut mallit ilmaantuivat polyuretaanista valmistetun kondomin lisäksi.

Ennen 1900-luvun puoliväliä kondomien myynti oli kiellettyä useissa paikoissa, ja jälkeenpäin niitä myytiin vain "sukupuolitautien estämiseen". Muun muuassa Paavi Leo XII vastusti kondomeja, koska kuppa oli Jumalan rangaistus ja Yhdysvalloissa nousi liike, jonka mukaan moraalittomien tuli kärsiä seuraukset. Maissa joissa myynti oli kiellettyä, kondomeja kuitenkin myytiin monilla eri peitenimillä tiskin alta.

Pussimaisen ehkäisyvälineen nimi juontuu mahdollisesti latinan sanasta "condus" (lähinnä "säiliö") tai englantilaisen Condom-nimisen tohtorin sukunimestä, joka oli Englannin kuninkaan Kaarle II:n palveluksessa.

[muokkaa] Muita nimityksiä

Puhekielessä kondomille on useita lempinimiä, kuten kortsu, kortonki ja kumi.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta kondomi.

Static Wikipedia (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu