Liettuan ilmatilan loukkaukset 2005
Wikipedia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Liettuan ilmatilan valvonta neuvostoajan jälkeen
[muokkaa] Liettua osana Baltian ilmavalvontajärjetelmää
Liettua Nato-maana kuuluu Baltian ilmavalvontajärjestelmään ja se sijaitsee Venäjälle kuuluvan Kaliningradin alueen läheisyydessä. Viron, Liettuan ja Latvian itsenäistyttyä ja Venäjän vetäydyttyä maat jäivät ilman riittävää ilmavalvontaa, minkä vuoksi niiden tutkavalvontaa vahvistettiin.
[muokkaa] Itsenäisyys alkoi harjoitushävittäjillä
Liettuan omille ilmavoimille hankittiin helmikuussa 1993 Kirgistanista neljä Tšekkoslovakiassa valmistettua L-39 C Albatross -harjoitushävittäjää, millä ryhdyttiin suorittamaan ilmavalvontaa, millä valvontaa suoritettiin Liettuan osalta siihen asti, kunnes Nato-maiden vuorottelu alkoi.
Ylilentoihin puuttumiseksi perustettiin Liettuaan Nato-maiden kolmen kuukauden välein kiertävä päivystys, missä neljä Nato-hävittäjää vastaavat Silauain sotilaslentokentältä Viron, Liettuan ja Latvian ilmatilan loukkausten tunnistuslennoista aseistetuilla torjuntahävittäjillä.
[muokkaa] Nato-vuorottelua keväästä 2004 alkaen
Belgia, Hollanti ja Norja käyttävät valvontaan F-16 -hävittäjiä, Britannia puolestaan Tornado F3:ia ja Saksa F-4 Phantom II:ia. Baltian ilmatilaa valvova parvi voi olla komennettu yhdestä tai kahdesta valvontavuorossa olevan maan hävittäjälentolaivueesta. Kahdesta laivueesta komennettuja lentäjiä käyttävät mm. Hollanti ja Saksa (HLv 71 ja 74), kun taas Britannia käyttää yhtä laivuetta (HLv 43).
Tammikuussa 2005 korvasivat Britannian 43. hävittäjälentolaivueen norjalaiset ja huhtikuussa hollantilaiset. Kesäkuun lopusta on partiointivuoro ollut saksalaisilla. Syyskuun lopulla 2005 siirtyy valvontavuoro Yhdysvaltain Euroopan 52 lennoston F-16 -hävittäjille. [1]
Vuoden 2006 aloittaa Puola, minkä on määrä luovuttaa valvontavuoro 1. huhtikuuta 2006 Turkille. Turkki olisi ensimmäinen Nato-maa, joka valvoisi Baltian ilmatilaa kolmen kuukauden sijasta neljä kuukautta.
[muokkaa] Ilmatilanloukkausten julkistamisia
Eniten ilmatilan loukkauksia on julkistanut Viro, minkä ilmatilan loukkaukset ovat yleensä verrattain lyhytkestoisia ja kohdistuneet merellä olevan saaren ilmatilaan. Nato-valvonnan alettua on yleensä ilmatilaa loukattu hitailla ja suurikokoisilla lentokoneilla, ei hävittäjillä niin kuin ennen ilmatilan partioinnin aloittamista.
[muokkaa] Ilmatilan loukkauksia
Liettua ei ole Nato-valvonnan aloittamisen jälkeen julkistanut ilmatilan loukkauksia niin runsaasti kuin Viro, joka on julkistanut muutamien minuuttienkin loukkaukset. Viron ja Liettuan ilmatilat sijaitsevat Pietarissa päämaajaansa pitävän Venäjän ilmavoimien kuudennen ilma-armeijan Kaliningradin lentoreitin varrella eikä torjuntahävittäjän putoamiseen verrattavia tapahtumia ole ollut.
[muokkaa] Iljušin Il-76:n lento ilmatilassa
27. heinäkuuta 1994 saapuu Liettuan ilmatilaan luvatta venäläinen kuljetuskone Iljušin Il-76, joka ei ole yhteydessä Liettuan lennonjohtoon. Liettuan ulkoasiainministeriö lähettää asiasta Venäjälle nootin, joka vastauksessaan toteaa vahingon johtuneen koordinoimattomasta toiminnasta kentän kanssa ja virheellisestä lentosuunnitelman teosta.
[muokkaa] Suhoi Su-27:n putoaminen
Venäjän ilmavoimien lehdistöpalvelun päällikkö Aleksandr Drobyševskin mukaan 15. syyskuuta 2005 36-vuotiaan majuri Valeri Trojanovin ohjaamaan Suhoi Su-27 -hävittäjän navigaatiojärjestelmään tuli häiriö kesken kuudennen ilma-armeijan ja ilmatorjunnan ylilentoharjoitusten. Trojanov pelastautui heittoistuimella Liettuan ilmatilassa Suhoi Su-27:n murskautuessa maahan 55 km Liettuan toiseksi suurimman kaupungin, Kaunasin, pohjoispuolella Ploksciain taajaman yläpuolella 190 kilometrin päässä Vilnasta luoteeseen. Onnettomuudesta ei koitunut ihmisuhreja. Koska Suhoi Su-27:ää ei oltu havaittu tutkakuvassa sen arvellaan lentäneen matalalla. Ennen putoamistaan Trojanov ehti lähettää hätäsignaalin, mistä Liettualle ilmoitti signaalin poiminut Valko-Venäjän ilmavalvonta. Trojanovin ohjaama Suhoi Su-27 putosi liettualaisen maanviljelijän pellolle. Sillä oli aseistuksena neljä ilmasta-ilmaan -ohjusta mukanaan. Trojanov kuuluu Lotinanpellossa Karjalassa tukikohtaansa pitävään 177. lentorykmenttiin.
[muokkaa] Luftwaffen valvontavuoro
Alueelle lähetettiin pelastushelikopteri ja kaksi Saksan ilmavoimien McDonnell-Douglas F-4 Phantom -hävittäjää. Saksan ilmavoimien kolmen kuukauden ilmavalvontavuoro siirtyi Hollannin ilmavoimilta 23. syyskuuta 2005. Baltian ilmatilaa valvoon neljä F-4 -hävittäjää hävittäjälentolaivueista 71 ja 74. Luftwaffen tiedottajamajuri Karl Heinz Smudan mukaan saksalaiset F-4 -hävittäjät ehtivät paikalle 8 minuutissa normin ollessa 15 minuuttia.
[muokkaa] Liettualainen esitutkinta
Liettuan puolustusministeri Gediminas Kirkilas ilmoitti, ettei koneen mustaa laatikkoa luovuteta venäläisten tutkittavaksi ja että asiasta järjestetään oikeudenkäyntiä edeltävä tutkinta. Myöhemmin ilmoitettiin, ettei lentäjää kuulustella epäiltynä syyllisyydestä ilmatilan loukkaukseen, vaan todistajana.
16. syyskuuta 2005 ilmoitti Liettuan puolustusministeri, ettei lentäjää eikä Suhoi Su-27:n löytynyttä mustaa laatikkoa luovuteta Moskovan pyynnöistä huolimatta Venäjälle takaisin, vaan asiasta järjestetään perusteellinen tutkinta. Alustavaa tutkintaa koordinoivan syyttäjä Gintaas Jasaitisin mukaan Valeri Trojanov voi joutua vastaamaan syytteeseen, mikäli onnettomuutta ei aiheuttanut tekninen vika. Toistaiseksi kuitenkin lentäjää kuulustellaan todistajana. Mikäli lentäjä todettaisiin syylliseksi voisi tuomio olla enintään kaksi vuotta vankeutta.
[muokkaa] Poliittisia tulkintoja
Liettuan ilmavoimien komentajan kenraalimajuri Valdas Tutkus uskoo, että kyse on saattanut olla teknillisestä viasta. Liettuan sisäasiainministeriö myöntää Trojanoville ja onnettomuutta tutkimaan pyrkivälle venäläislautakunnalle viisumit. Liettuan parlamentin puhemies Arturas Paulauskas ilmoitti Liettuan radiossa 16. syyskuuta 2005 ettei asiaa ole syytä paisutella. Viro valitti siitä, että 15. syyskuuta 2005 ennen onnettomuutta Venäjän sotilaskoneet rikkoivat sen ilmatilassa sallitun lentämisen sääntöjä jättämällä kytkemättä transponderit päälle ja näin vaarantaen siviili-ilmailua. Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov kehotti virolaista osapuolta tutkimaan kansainvälistä lakia todeten, ettei ensinnäkään kaikissa sotilaskoneissa ole transpondereita ja toisekseen voi olla, vaikka transponderi olisikin, niiden päälle kytkeminen ei lain mukaan saata olla välttämätöntä.
Venäjän puolustusministeriö pahoittelee onnettomuutta ja on valmis korvaamaan vahingot. 16. syyskuuta 2005 arvioivat liettualaiset viranomaiset vahingon arvoksi kolme miljoonaa euroa.
Liettua myönsi Valeri Trojanoville oleskeluluvan, mutta asetti hänet kotiarestiin sallien tavata Venäjältä häntä tapaamaan tulleen vaimon. Liettua pyrkii tutkimaan Suhoi Su-27:n mustan laatikon ilman venäläisiä Nato-liittolaiten avulla. Venäjä on ilmoittanut, ettei se todennäköisesti aukea ilman venäläistä purkulaitetta. Liettuan puolustusministeri epäili, että onnettomuus on saatettu suunnitella etukäteen Moskovassa. Asiasta on kehkeytynyt diplomaattinen sanasota Venäjän ja Liettuan välille.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Liettuan puolustusministeriön tiedote (englanniksi)
- Rossijskaja Gazetan uutinen (venäjäksi)
- Rianin uutinen (venäjäksi)