Baltian ilmavalvonta
Wikipedia
Baltian ilmavalvonta valvoo NATOon liittyneiden Viron, Liettuan ja Latvian ilmatilaa yhdessä Liettuan alueelta käsin. Neuvostoliiton purkauduttua eivät Baltian tasavallat osallistuneet Itsenäisten tasavaltojen yhteisöön (IVY), vaan pyrkivät siihen, että Neuvostoliitolta Venäjälle kansainvälisoikeudellisena seuraajavaltiona niiden alueelle jääneet varuskunnat poistettaisiin niiden alueelta mahdollisimman pian. Tähän pyrittiin myös ilmavoimien, lentotukikohtien ja valvontaan käytettävien tutkien osalta. ( vrt. Baltian ilmapuolustus )
Monissa itsenäisten tasavaltojen yhteisön maissa Neuvostoliiton puolustusvälinemateriaali jaettiin Venäjän ja asianomaisen entisen neuvostotasavallan kesken. Joissain maissa vähempiarvoiset varusteet jäivät uudelle valtiolle. Merkittävin kiista jaosta muodostui Ukrainan ja Venäjän kesken Neuvostoliiton Mustanmeren laivastosta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tutkavalvonta
[muokkaa] Lockheed-Martinin TPS-117 -kaukovalvontatutka
Itsenäistyttyään Viro, Liettua ja Latvia jäivät käytännössä ilman valvontakykyisiä ilmavoimia. Tämä teki niiden alueellisen koskemattomuuden valvonnan vaikeaksi, koska ei ollut keinoja tutkavalvontaan eikä hävittäjiä, mitä lähettää tunnistuslennolle. Nato-jäsenyyden myötä asia ratkaistiin siten, että Liettuaan Kaunasin lähelle Karmelavan tukikohtaan perustettiin vuonna 2000 Viron, Liettuan ja Latvian yhteinen ilmavalvonta-aluekeskus BALTNET, mihin hankittiin yhdysvaltalainen Lockheed -Martin TPS-117 -kaukovalvontatutkakalusto. Se liittyy Naton järjestelmään. Kaukovalvontatutkalla pystyy valvomaan ilmatilaa myös Baltian ulkopuolelle noin 400 kilometrin päähän 30 kilometrin korkeudelle. NATOlla on vastaavia tutka-asemia kymmenisen kappaletta Romaniasta Liettuaan.
[muokkaa] Viron tutkat
21. huhtikuuta 2003 Virossa avattiin Lockheed-Martin TPS-117 tutka-asema Kellaveressä (noin sata kilometriä Tallinnasta itään). Vuotta myöhemmin 17. huhtikuuta 2004 Virossa Ämarin tukikohdassa avattiin ASR-8 keskialueen valvontatutka.
[muokkaa] Liettuan tutkat
Liettuaan EADSin lyhyen ja keskipitkän matkan tutka TRML 3D/32 3D (valvontakyky 200 kilometriin) 2001 allekirjoitetulla sopimuksella 2003. Pitkänmatkan tutka Lockheed-Martin TPS-117 otetaan käyttöön kuukausien koekäyttöjakson jälkeen Audrinissa 4. maaliskuuta 2004.
[muokkaa] Latvian tutkat
Kaukovalvontatutka Lockheed -Martin TPS-117 aloitti toimintansa Latviassa Audrinissa lähellä Venäjän rajaa 190 kilometrin päässä Riiasta. Tutka kytkettiin BALTNETiin syyskuussa 2003. Heinäkuussa 2003 aloitti toimintansa Norjan lahjoittama ASR-7-tutka Ventspilsissä.
[muokkaa] Hävittäjävalvonta
Tutkavalvonnan lisäksi Viron, Liettuan ja Latvian ilmatilaa valvotaan Nato-liittolaisten tarjomien neljän hävittäjäkoneen parven turvin. Tunnistusta varten voidaan lähettää kaksi hävittäjää tunnustamaan tutkassa havaittu kohde. Šiauliain lähellä sijaitsevalta Zokniain sotilaslentokentältä pitäisi hävittäjän ehtiä kohteeseensa Baltiassa 15 minuutissa. Muita mahdollisia harjoiteltuja laskeutumispaikkoja hävittäjille ovat Latvian Riian, Viron Tallinnan ja Liettuan Vilnan lentokentät.
Belgia, Tanska, Britannia, Norja, Hollanti, Saksa, Yhdysvallat, Puola ovat vuorottelleet kolmen kuukauden jaksoissa.
1. huhtikuuta 2006 kolmen kuukauden valvontavuorot muuttuivat neljän kuukauden mittaiseksi huollon tekemiseksi halvemmaksi, jolloin Baltian ilmatilaa alkaa valvoa ensimmäistä kertaa Naton jäsenmaa, mikä ei kuulu EU:iin, Turkki. Elokuussa Turkin jälkeen valvonnan aloittaa Espanja. [1]
Ensimmäisenä valvonnan aloitti Belgian 349. hävittäjälaivue 29. maaliskuuta 2004 F-16 hävittäjillä. Huollon tarvitsema varustus kuljetettiin paikalle C-130-kuljetuskoneella kahta päivää aikaisemmin. Ensimmäinen tunnistustehtävän belgialaiset suorittivat 2. huhtikuuta 2004 venäläisen Iljušin Il-18 tultua Viron ilmatilaan. Kone oli tunnistettu ensimmäisen kerran Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa suomalaisen F-18 Hornetin toimesta. Sotilaallisesti liittoutumattomina maina Suomi tai Ruotsi eivät osallistu Nato-maiden järjestämään koordinoituun ilmavalvontaan.
Belgiaa seurasi Tanska, kesällä 2004, joka niin ikään käytti valvontaan F-16 -hävittäjiä. Lokakuuta 2004 tammikuuhun 2005 valvoi Baltian ilmatilaa Britannia Tornado F3-hävittäjillä, mitä seurasi Norja neljällä F-16 -hävittäjällä. Hollanti valvoi ilmatilaa kesäkuulle 2005 F-16 -hävittäjillä. Tästä jatkoi Saksan Luftwaffe neljällä vanhalla F-4 Phantom II:lla 23. kesäkuuta 2005. Lokakuusta tammikuun alkuun valvontavuoro on Yhdysvalloilla, mistä tammikuussa jatkaa Puola.
Tähän asti ehkä merkittävin tapaus on ollut Suhoi Su-27:n putoaminen Liettuan ilmatilassa 15. syyskuuta 2005. Saksalaiset F-4 -koneet ehtivät kahdeksan minuutin kuluttua hälytyksestä Liettuassa sijaitsevan onnettomuusalueen yläpuolelle. Kone kuului yhdistelmään, missä Beriev A-50 tutkavalvontakoneen perässä lensi kuusi ilmasta-ilmaan -ohjuksin aseistettua Suhoi Su-27 -hävittäjää.
[muokkaa] Vuoroluettelo
| Aloituspäivä | Maa | Hävittäjä | Viite |
|---|---|---|---|
| 30.3.2004 |  Belgian ilmavoimat |
F-16AM | [1] |
| 1.7.2004 |  Tanskan ilmavoimat |
F-16 | [2] |
| 30.10.2004 |  Britannian ilmavoimat |
Panavia Tornado F3 | |
| 1.1.2005 |  Norjan ilmavoimat |
F-16 | [3] |
| 30.3.2005 |  Alankomaiden ilmavoimat |
F-16 | |
| 30.6.2005 |  Saksan ilmavoimat |
F-4F Phantom | [4] |
| 12.10.2005 |  Yhdysvaltain ilmavoimat Euroopassa,Spangdahlem,23rd EFS |
F-16 | |
| 1.1.2006 |  Puolan ilmavoimat |
MiG-29 Fulcrum Contingent "Orlik" | [7] |
| 31.3.2006 |  Turkin ilmavoimat |
F-16 | [8] |
| 1.8.2006 |  Espanjan ilmavoimat |
Mirage F-1 | [9] , [10] |
| 1.12.2006 | Belgian ilmavoimat |
F-16AM | [11] |
| 1.4.2007 |  Ranskan ilmavoimat |
Mirage 2000 ? | |
| 30.10.2007 |  Romanian ilmavoimat |
MiG-21MF-75 Lancer C |
[muokkaa] Ilmatilanloukkauksia
Ilmatilanloukkaukset ovat tekoja, missä tuottamukselisesti tai tahallaan tullaan ilma-aluksella toisen maan ilmatilaan luvatta. Viron, Liettuan ja Latvian itsenäistyttyä ei niille jäänyt riittävää kalustua ilmatilan valvomiseen eikä riittävän nopeita lentokoneitakaan tunnistuslentojen suorittamiseen. Tutkilla havaittuja luvattomia ylilentoja oli runsaasti.
Ilmatilan loukkauksen julkistaminen on ulkopoliittinen toimenpide, minkä vuoksi kaikkia ilmatilan loukkauksia ei julkisteta, vaan julkistamiskynnys riippuu maan ulkopolitiikasta. Suomen ja Neuvostoliiton välillä rajaloukkauskysymyksiä käsiteltiin virkamiestasolla rajavaltuutettujen toimesta eikä ilmatilan loukkauksia tai rajaloukkauksia läheskään aina julkistettu.
Viron, Liettuan ja Latvian liityttyä Natoon ovat maat omaksuneet periaatteen, minkä mukaan melko vähäisistäkin ilmatilanloukkaukista tiedotetaan. Joissain tapauksissa ilmatilanloukkauksiesta lähetetään virallinen tiedonanto eli nootti, mihin odotetaan vastausta.
[muokkaa] Espanjalaisten valvontavuorolla
Espanjalaiset aloittavat valvontansa elokuussa 2006 turkkilaisten jälkeen.
[muokkaa] Turkkilaisten valvontavuorolla
Turkkilaiset aloittivat valvontansa neljällä F-16-hävittäjällä puolalaisten jälkeen. Turkkilaiset ovat ensimmäinen ryhmä, mikä valvoo Viron, Liettuan ja Latvian ilmatilaa kolmen kuukauden jakson sijasta neljä kuukautta.
[muokkaa] Puolalaisten valvontavuorolla
Puolalaiset alkoivat kolmen kuukauden valvontavuoronsa joulukuun 2005 viimeisellä viikolla neljällä MiG-29 -hävittäjällä. Osaston vahvuus on 70 henkilöä ja suurin osa osastosta on koottu 1. taktisesta ilmalaivueesta sekä 23. ilmatukikohdasta.
[muokkaa] Yhdysvaltalaisten valvontavuorolla
Yhdysvaltain ilmavoimien Saksassa Spangdahlemissa tukikohtaansa pitävän 52. lennoston valvontavuoro F-16 -hävittäjin alkaa syyskuun 2005 lopussa.
- 2005 7. joulukuuta virolaiset ilmoittivat, että venäläinen Antonov An-12 olisi matkallaan Kaliningradiin loukannut Viron ilmatilaa Vaindloon saaren lähellä lentämällä kolme kilometriä minuutin aikana Viron ilmatilassa. Venäjän laivaston tiedottaja Igor Dylo ilmoitti, että asiaa tutkitaan.
[muokkaa] Saksalaisten valvontavuorolla
- 2005 15. syyskuuta luvallinen lento kuudella Suhoi Su-27 -hävittäjällä ja Berijev A-50 -tutkavalvontakoneella Viron ilmatilassa sopimusehtojen vastaisesti siten, etteivät transponderit olleet päällä. Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov kehotti virolaisia tutkimaan kansainvälisen lain esittäen, että on mahdollista, ettei sotilaskoneissa ole transpondereita ja mahdollista, että vaikka olisikin, niiden päälle kytkeminen ei ole lakisääteinen velvoite. Yksi Karjalan Lotinanpellossa sijaitsevan 177. lentorykmentin Suhoi Su-27 putosi Liettuaan ohjaaja majuri Valeri Trojanovin hypättyä heittoistuimella. Asiasta on kehkeytyi diplomaattinen kiista Liettuan ja Venäjän välille Venäjän vaadittua Liettuaa vapauttamaan lentäjä ja Liettuan esitettyä, että se vie esitutkinnan loppuun ensiksi. Liettua pyrkii tutkimaan pudonneen Suhoi Su-27:n lentotiedot tallentaneen mustan laatikon Nato-liittolaisten avulla, kun taas Venäjä väittää, että se ei ole mahdollista ilman venäläistä koodinpurkamislaitetta, mitä Liettua on kieltäytynyt vastaanottamasta. Valeri Trojanoville myönnettiin väliaikainen oleskelulupa, mutta hänet asetettiin kotiarestiin tutkinnan ajaksi. Venäjän puolustusministeriö on tarjoutunut korvaamaan onnettomuuden vahingot. Liettualaiset viranomaiset ovat arvioineet putoamisen vahingoiksi kolme miljoonaa euroa. Suhoi Su-27:n mustan laatikon purkamisen avusti Ukraina, millä itselläänkin on Suhoi Su-27:iä. Liettuan tunnusti onnettomuuden vahingoksi, mutta puolustusministeri erotutti ilmavoimien komentajan osittain tämän lausuntojen ja osittain ilmavalvonnan heikkouden vuoksi.
[muokkaa] Hollantilaisten valvontavuorolla
- 2005 29. kesäkuuta 16:59 Iljušin Il-18 13 sekunnin aikana 0,6 meripeninkulman syvyydessä Vaindloon saaren lähellä
- 2005 23. huhtikuuta 13:49 yli meripeninkulman syvyydessä Antonov An-26 Vaindloon saaren lähellä suuntama Kaliningrad. Kone ei kytkenyt transponderia päälle yhteyden pitämiseksi Viron lennonjohtoon.
[muokkaa] Brittien valvontavuorolla
- 2004 3. joulukuuta Antonov An-26 Vaindloon saaren lähellä
- 2004 24. marraskuuta Tupolev Tu-154 kahdesti Naissaaren ja Osmussaaren lähellä.
- 2004 19. marraskuuta Antonov An-26 Vaindloon saaren lähellä
- 2004 19. marraskuuta Antonov An-72 Vaindloon saaren lähellä
[muokkaa] Belgialaisten valvontavuorolla
- 2004 2. huhtikuuta Iljušin Il-18 Tallinnan edustalla. Kone tunnistettiin Iljušin Il-18:ksi jo ennen belgialaisia F-16:ia suomalaisen F-18 Hornetin toimesta. Liittoutumattomat Suomi ja Ruotsi eivät osallistu Naton Baltic Air Policy:iin.
[muokkaa] Katso myös
- Liettuan ilmatilan loukkaukset 2005
- Suomen ilmatilan loukkaukset 2005
- Viron ilmatilan loukkaukset 2005
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Belgium Baltic Air Policing
- ↑ Embassy of Denmark, Vilnius, Defence Attache
- ↑ Norwegian fighter aircraft on a temporary NATO mission in the baltic
- ↑ Germans takes over Baltic NATO mission
- ↑ 23rd EFS protects Baltic skies
- ↑ Sabers deploy to Lithuania, join NATO air policing mission
- ↑ Polish Wings over Baltic States
- ↑ Turkish Military Personnel to Take Over Execution of NATO Air Policing Mission Over the Baltic States
- ↑ Spain to carry out NATO patrol in Baltic countries
- ↑ Turkish Military Personnel to Take Over Execution of NATO Air Policing Mission Over the Baltic States
- ↑ Belgian F16's will lead NATO's Air Policing mission in the Baltic States from 01/12/2006
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Belgialaiset F-16AM:t
29.3.-30.6.2004 4 kpl F-16AM:iä 239. laivueesta Kleine Brogelin lentotukikohdasta
[muokkaa] Tanskalaiset F-16:t
1.7- 14.10.2004
- Tanskan sotilasattašea(englanniksi)
- Tanskan ilmavoimien tiedote (tanskaksi)
