Lontoon Tower
Wikipedia
Lontoon Tower eli Tower of London (Her Majesty's Palace and Fortress, The Tower of London) on keskiaikainen tornilinna, joka sijaitsee Lontoon Cityn alueella Thamesin pohjoisrannalla. Se kuuluu maailman kuuluisimpiin linnoihin ja turistinähtävyyksiin ja tunnetaan erityisesti kruununjalokivien säilytyspaikkana.
Vilhelm Valloittaja rakennutti vuoden 1078 tienoilla White Towerin, linnan ydinosan, suojaamaan Lontoota hyökkäyksiltä ja toimimaan kuninkaallisena palatsina. Itse torni on neliskanttinen ja siinä on apsismainen ulkonema, joka sisältää kappelin (St. John's Chapel). Alun perin linnaan oli käynti vain toisesta kerroksesta ulkoisen portaan kautta, ja kaikki ikkunat olivat ampuma-aukkoja. Wakefield Tower ja Beauchamp Tower ovat Henrik III:n 1200-luvulla rakennuttamia. Linnaan kuuluu lisäksi lukuisia eri aikoina tehtyjä rakennuksia. Aluetta reunustaa syvä vallihauta ja 13-torninen kehämuuri.
Nykyään linna toimii museona ja on kuulunut Unescon maailmanperintökohteisiin vuodesta 1988 alkaen.
[muokkaa] Vankilana
Toweria on käytetty vankilana toisaalta ylhäisölle, toisaalta uskonnollisille toisinajattelijoille. Ylhäisölle tarjottiin linnasta usein suhteellisen mukavat oltavat, kun taas toisinajattelijoita kohdeltiin usein huonommin ja kidutettiin. Linnassa ovat olleet vankeina muun muassa Skotlannin John Balliol ja David II, Ranskan Juhana II, Englannin Henrik VI, katolisten terroriyrityksen jäsen Guy Fawkes ja Irlannin itsenäisyysliikkeeseen osallistunut suomalaisupseeri Johan Anders Jägerhorn, joka oli linnassa vankina vuosina 1799-1801.
[muokkaa] Legendaa
Legendan mukaan Lontoo ja samalla koko Englanti tuhoutuvat, jos Towerin linnan alueella asustelevat korpit lentävät joskus pois. Nykyään korppeja kasvatetaan varta vasten ja niiden siivet typistetään, jotta ne eivät pääsisi lentämään tiehensä. Nykyisten korppien nimet ovat Gwylum, Thor, Hugine, Munin, Branwen, Bran, Gundulf ja Baldrick.
