Metsäkauris
Wikipedia
| Metsäkauris | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Metsäkauris (Capreolus capreolus) on pienikokoinen hirvieläin, joka on lyhyessä ajassa palannut Suomen eläimistöön.
Metsäkauris tulee toimeen myös talvella Suomessa, mutta noin puolen metrin lumisyvyys aiheuttaa sen, että se ei helposti pysty kaivamaan hangen alta ravintoa. Lisäksi sen liikkuvuus rajautuu suuresti lyhyiden jalkojensa takia, ja on siksi alttiina pedoille. Ravintona ovat kesällä ruohovartiset kasvit, muina aikoina varvut, marjat, sienet sekä puiden ja pensaiden oksat ja versot. Säkäkorkeus on noin 75 cm ja paino 20–35 kg.
[muokkaa] Levinneisyys
Metsäkauris asuttaa lähes koko Eurooppaa. Se elää Britteinsaarilta ja Fennoskandiasta Espanjaan ja Vähään-Aasiaan sekä Venäjällä Volgalle ulottuvalla alueella.
Metsäkauris ei ole uusi eläinlaji Suomessa, kuten monet virheellisesti luulevat. Kauris oli metsäpeuran ohella runsas ja tärkeä riistaeläin, mutta hävisi 1500- ja 1600 -luvuilla sukupuuttoon kylmän kauden vallitessa. Tällöin se tunnettiin nimella tarvas, ja tästä nimityksestä ovat peräisin lukuisat Tarvas-alkuiset paikannimet. Kauriita oli pitkään ainoastaan Ahvenanmaalla, jonne Ruotsin kuninkaat niitä aikoinaan istuttivat. Mannermaalle kauris on hivuttautunut tunnetuimmin saaristoa pitkin, mutta ekspansio on paljon laajempi; kauriita tulee Suomen puolelle myös Pohjanlahden ympäri, jossa itse asiassa päästiin ensimmäisenä kauriita metsästämäänkin Manner-Suomessa. Siirtoistutukset ovat vaikuttaneet suuresti kannan leviämiseen, kauriita tuotiin mm. Uudellemaalle. Metsäkauris on leviämässä maahamme lisäksi Karjalankannaksen kautta, mutta suuret petokannat siellä verottavat tehokkaasti maahanpyrkijöitä. Kannat ovat tätä nykyä vahvat ja elinvoimaiset Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjanlahden rannikolla.
[muokkaa] Ravinto
Metsäkauris kuuluu märehtijöihin. Päivän aikana se voi käydä laiduntamassa jopa runsaat kymmenkunta kertaa, sillä pienenä eläimenä sen suhteellinen energiantarve on suuri. Ravintonaan se suosii energiapitoisia, helposti sulavia kasvikunnan tuotteita. Kesällä metsäkauris syö heinä- ja ruohokasveja. Myös marjat sekä sienet kelpaavat ravinnoksi. Ulkomailla metsäkauriin ruokalistalle voi kertyä vuoden aikana jopa 1000 kasvilajia. Talvisin metsäkauriit joutuvat turvautumaan varpuihin, puiden ja pensaiden oksiin ja versoihin. Runsaslumisina talvina laji selviytyy hyvin pitkälle lisäruokinnan ansioista.
