Mihály Babits
Wikipedia
Mihály Babits (s. 26. marraskuuta 1883 Szekszárdissa, k. 4. elokuuta 1941 Budapestissä) oli unkarilainen runoilija, kirjailija, kääntäjä ja kirjallisuushistorioitsija.
Babits opiskeli vuosina 1901-1905 Budapestin yliopistossa unkarilaista, ranskalaista ja latinalaista filologiaa. Hän oli erityisen kiinnostunut Schopenhauerin, Nietzschen sekä opettajansa László Négyesyn filosofiasta. Opintojensa jälkeen Babits toimi opettajana Szegedissä, Fogarasissa, ja vuodesta 1912 lähtien Budapestissä. Hän toimi myös kääntäjänä ja Nyugat-aikakauslehden toimittajana ja kuului tuohon aikaan Budapestin kirjallisen elämän keskeisimpiin vaikuttajiin.
Babits meni vuonna 1921 naimisiin Ilona Tannerin kanssa, joka myöhemmin julkaisi runoja nimellä Sophie Török. Kahta vuotta myöhemmin Babits muutti asumaan Esztergomiin. Vuonna 1937 hän sairastui kurkunpään syöpään ja kuoli pitkällisen sairauden jälkeen vuonna 1941. Hänen kuolemaansa päättyi myös Unkarin kirjallisuuden Nyugat-aikakausi.
Babits on eräs tärkeimmistä unkarilaisista kirjallisuuden kääntäjistä. Hän käänsi mm. Sofokleen, Goethen, Shakespearen, Wilden ja Baudelairen teoksia. Hänen merkittävin käännöstyönsä oli Danten Jumalaisen näytelmän kääntäminen kokonaisuudessaan unkariin.
[muokkaa] Suomennetut teokset
- Haikarakalifi. Suom. Ilkka Firon. Hämeenlinna : Karisto, 1978. ISBN 951-23-1285-9 (alkuteos: A gólyakalifa)
