Munuaiskivi
Wikipedia
Munuaiskivet ovat munuaisaltaassa sijaitsevia niukkaliukoisten aineiden muodostamia kasaumia, joiden pääasiallinen oire on kohtauksittain esiintyvä kipu. Ne saattavat aiheuttaa myös oksentelua ja joskus kuumetta. Munuaiskivet ovat yleisimpiä keski-iässä. Suomessa noin yksi kymmenestä ihmisestä saa elämänsä aikana munuaiskiviä.
Jos munuaiskivet ovat pieniä, ne tulevat itsestään ulos useimmiten muutaman päivän kuluessa. Suurikokoisempia munuaiskiviä voidaan joutua poistamaan kirurgisesti. Kivi saattaa aiheuttaa munuaisen allassysteemien laajentumaa. Laajentuma näkyy ultrassa ja kivi röntgenin varjoainekuvauksissa.
Munuaiskivien kivut ovat sietämättömän kovat ja tekevät olon todella levottomaksi, mikä johtaa potilaan suurella todennäköisyydellä poliklinikalle lähipäivinä kivun jatkuessa. Kipu voi olla vaikea paikallistaa, koska se voi säteileillä navan vierestä melkein nivusiin, sieltä lonkan seudulle, ristiselänkautta alimman kylkiluun korkeudelle. Oireena on myös verivirtsaisuus, jota ei välttämättä havaitse paljain silmin.
Nykyään munuaiskiviä ei poisteta kirurgisesti vaan ne murskataan ESWL-laitteella, eli kehon ulkopuolisella painesysäysaaltohoidolla. Kiireellisissä tapauksissa kivi poistetaan tähystyksellä.