Murtaja
Wikipedia
Jäänmurtaja Murtaja oli Suomen ensimmäinen varsinaisesti jäänmurtajaksi rakennettu alus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tekniset tiedot
Alus tilattiin ruotsalaiselta Bergsunds Mekaniska verkstad Ab:lta ja valmistui keväällä 1890. Sen mitat olivat: pituus 47,6 metriä, leveys 11 metriä ja syväys 5,5 metriä. Aluksessa oli 1600 hevosvoiman höyryhiilikoneisto. Keulan kaltevuuskulma oli 33 astetta. Aluksessa oli ajan tavan mukaan myös purjeet, jotka poistettiin korjauksessa 1920-luvulla; niitä käytettiin lähinnä tukipurjeina tasaamaan kulkua avovedessä, koska pullearunkoinen murtaja tuppasi keinumaan rajusti aallokossa.
Alusta suunniteltaessa siihen pyrittiin saamaan mahdollisimman hyvin jäähän pystyvä rakenne; keulaan ehdotettiin monenlaisia sahoja ja moukareita, mutta lopulta alaspäin murtava ns. lusikkakeula voitti. Luovutustarkastuksessa todettiin aluksen olevan syväykseltään noin puoli metriä sovittua suurempi, mutta sen katsottiin jopa parantavan ominaisuuksia.
[muokkaa] Ihmelaiva pääkaupungissa
Alus saapui Helsinkiin huhtikuussa 1890; sitä oli koko kaupunki vastassa, koska suurta ihmetystä herätti aluksen kuuden solmun vauhti halki Kruunuvuorenselän jo hauraiden kevätjäiden. Suuri ihme oli myös sähkövalaistus, joka muutti raskaan jättiläisen sädehtiväksi satulaivaksi pimeän tullen, ja huippu saavutettiin, kun aluksen päällikkö merikapteeni Gustaf Rein antoi mahtavatehoisen valokaarella toimivan valonheittimensä keilan pyyhkiä laitureita ja katuja - moista näytelmää ei ollut ennen nähty!
[muokkaa] Talven maamerkki merellä
Aluksessa oli sen koko toiminta-ajan vanhanaikainen avoin komentosilta, ja ensimmäisten vuosikymmenien ajan kapteeni Reinin majesteettisesta susiturkkiin puetusta hahmosta tuolla sillalla tuli suorastaan käsite merenkulkijoille.
[muokkaa] Jäätyöt alkavat
Seuraavana talvena alkoivat työt; alus osoittautui toivottua heikommaksi, ja se särki useita kertoja ainoan potkurinsa ahtojäissä. Korjaaminen oli hidasta ja vaikeata. Se helpottui vasta paljon myöhemmin, kun alukseen saatiin uudentyyppinen kotimainen vaihtolapapotkuri ja kypäräsukeltajia vaihtotyötä tekemään.
Kun uusia ja toimivampia murtajia saatiin, kärjessä turkulaisten Avance ja valtion Sampo, Murtaja sai osalleen helpoimmat työt; sitä tarvittiin kipeästi, koska jäänmurtajista oli kova puute.
[muokkaa] Isäntä vaihtuu
Saksalainen risteilijä Kolberg kaappasi Murtajan Saaristomerellä keväällä 1918, kun alus oli venäläisten miehittämänä. Murtaja avusti saksalaisia maihintulossa huhtikuussa 1918 ja se palautettiin suomalaisille rauhan tultua.
[muokkaa] Hiljainen lähtö tästä maailmasta
Vielä sotien jälkeenkin tämä sitkeä vanhus jaksoi pureskella jäitä; vasta vuonna 1958 jäänmurtaja Karhun valmistuessa se todettiin niin huonokuntoiseksi, että romutustuomio oli auttamaton.
Lähteet:
- Visa Auvinen: Leijonalippu merellä
- Seppo Laurell: Höyrymurtajien aika
