Nenä
Wikipedia
Nenä sijaitsee anatomisesti keskellä kasvoja. Selkärankaisilla kuten hevosilla on nenä, mutta se on rakentunut eri tavalla kuin ihmisillä. Hevosella sieraimet sijaitsevat kuonon päässä. Myös yleisnimitystä nenä voidaan käyttää esineen tai asian etuosasta.
Useimmiten nisäkkäillä nenän sisäpinnalla on nenäkarvoja, jotka erottavat ilmasta suurimpia epäpuhtauksia. Nenässä sijaitsee hajuaisti. Nenä ja nenäontelo ja on hengitysteiden alkuosa. Ylähengitysteihin kuuluu nenän lisäksi nenänielu ja kurkunpää. Alahengitysteihin kuuluvat henkitorvi, keuhkoputket ja keuhkot.
[muokkaa] Nenän merkitys nisäkkäille
Nisäkkäillä nenä toimii muun muassa ilman lämmittäjänä ennen sen saapumista keuhkoihin. Useimmilla nisäkkäillä nenä on pääasiallinen elin haistamiseen. Koirat ja monet muut eläimet käyttävät hajuaistiaan ihmistä tehokkaammin. Nenän hajuhermot haistavat ilman kautta sen limakalvojen hajureseptoreille saapuvat molekyylit, joista näiden reseptorien lähettämä impulssi ohjautuu aivoille.
Meressä elävien nisäkkäiden sieraimet ovat muuntuneet hyvin pelkistetyiksi ja korostavat eläimen virtaviivaisuutta. Merieläimet voivat sulkea sieraimensa sukelluksen ajaksi.
Nisäkkäillä nenän rakenteet ja tarkoitukset ovat erilaiset ne ovat muodostuneet aikojen saatossa tarkoituksiinsa. Esimerkiksi norsujen nenä eli kärsä on suuri, pitkä, lihaksikas ja massiivinen, joten norsu voi käyttää sitä monipuolisesti eri tarkoituksiin.
Hengityselimistö |
---|
Nenä | Nenäontelo | Sivuontelo | Nielu | Kurkunpää | Henkitorvi | Keuhkot | Keuhkoputket | Keuhkorakkulat |