Niuen kieli
Wikipedia
| Niue | |
| Muu nimi | |
| Omakielinen nimi | ko e vagahau Niuē |
| Englanti | Niuean |
| Ranska | |
| Tiedot | |
| Alue | Niue, Cookinsaaret, Tonga, Uusi-Seelanti |
| Virallinen kieli | Niue |
| Puhujia | 8 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmät | malaijilais-polynesialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | |
| ISO 639-2 | niu |
| SIL | NIQ |
| Ohje | |
Niue on austronesialainen kieli, jonka läheisin sukulaiskieli on tonga.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Puhujat
Niuea puhuu äidinkielenään noin 8,000 ihmistä. Heistä noin 2,240 asuvat Niuen saarella. Loput puhujat elävät muun muassa Tongalla, Uudessa-Seelannissa ja Cookinsaarilla. Suurin osa Niuella asuvista niuen puhujista puhuu toisena kielenään englantia.
[muokkaa] Aakkoset
Niuea kirjoitetaan useimmiten latinalaisilla aakkosilla. Sille ei ole kuitenkaan vakiintunutta kirjoitettua muotoa.
[muokkaa] Luokitus
Niue kuuluu austronesialaisten kielten malaijilaispolynesialaiseen kieliryhmään. Yhdessä tongan kanssa niue muodostaa tongalaiset kielet.
[muokkaa] Murteet
Niue jakautuu kahteen murteeseen. Ne ovat motu ja tafiti. Motu on vanhempi murre ja sitä puhutaan Pohjois-Niuella. Tafitia puhutaan Etelä-Niuella. Murteiden suurimmat erot ovat sanastossa.
[muokkaa] Historia
Samoalta tulleet lähetyssaarnaajat toivat kirjoituksen Niuelle. Raamattu julkaistiin niueksi ensimmäistä kertaa vuonna 1904.
[muokkaa] Kielioppi
Niuen sanajärjestys on VSO (verbi-subjekti-objekti), kuten sen lähimmässä sukulaiskielessä, tongassa.
[muokkaa] Numeraalit
Niuen kielen numerot yhdestä kymmeneen ovat:
- taha (yksi)
- ua (kaksi)
- tolu (kolme)
- fa, fā (neljä)
- lima (viisi)
- ono (kuusi)
- fitu (seitsemän)
- valu (kahdeksan)
- hiva (yhdeksän)
- hogofulu (kymmenen)
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Austronesialaiset kielet |
| 'auhelawa | aceh | abadi | abung | adonara | alune | anuta | badui | bali | belait | bugi | buru | cebu | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela | yap |
