Niue
Wikipedia
|
||
| Motto: Xxxxx | ||
 |
||
| Viralliset kielet | niue ja englanti | |
| Pääkaupunki | Alofi | |
| Uuden-Seelannin lähettiläs | Sandra Lee | |
| Pääministeri | Young Vivian | |
| Pinta-ala
- % vettä |
Sijalla 186
Ei merkittävästi |
|
| Väkiluku
- Tiheys |
Sijalla 193
8,25/km2 |
|
| Perustaminen - Päiväys |
Niuen perustuslaki 19. lokakuuta 1974 |
|
| Rahayksikkö | Uuden-Seelannin dollari | |
| Aikavyöhyke | UTC -11 | |
| Kansallislaulu | ei ole | |
| Internet-verkkotunnus | .nu | |
| Kansainvälinen suuntanumero | 683 | |
Niue on saari eteläisellä Tyynessämeressä, 2 400 kilometriä Uudesta-Seelannista koilliseen Tongan, Samoan ja Cookinsaarten muodostamassa kolmiossa. Se on itsehallinnollinen Uuden-Seelannin liitännäisvaltio.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
-
Pääartikkeli: Niuen historia
Kapteeni James Cook havaitsi Niuen 1774 ja käytti siitä nimitystä Savage Island (Villien saari). Häntä ei päästetty saarelle.
Britanniasta saapui saarelle lähetyssaarnaajia 1846. Saari oli jonkin aikaa Britannian protektoraatti, kunnes Uusi-Seelanti otti sen haltuunsa 1901. Uuden-Seelannin parlamentti myönsi saarelle itsehallinnon vuoden 1974 perustuslain perusteella.
[muokkaa] Politiikka
-
Pääartikkeli: Niuen politiikka
Niuen tasavalta on itsehallinnollinen Uuden-Seelannin liitännäisvaltio (Uuteen-Seelantiin vapaasti assosioitunut itsehallintoalue). Sisäpolitiikka on täysin Niuen omassa hallinnassa, mutta Uusi-Seelanti vastaa ulkopolitiikasta ja puolustuksesta. Uudella-Seelannilla ei kuitenkaan ole sen perusteella mitään oikeuksia, vaan se voi käyttää valtaa vain Niuen hallituksen pyynnöstä. Niuella ei ole omaa armeijaa.
Niuen perustuslaki määrittelee maan korkeimmaksi johtajaksi Uuden-Seelannin kuningattaren (nykyisin Elisabet II), jota edustaa Uuden-Seelannin kenraalikuvernööri. Normaalitilassa asioista kuitenkin päättää Niuen pääministerin alaisuudessa toimiva hallitus, jossa on kolme muuta ministeriä. Ministereiden on oltava Niuen lakiasäätävän kansankokouksen jäseniä.
Kansankokous koostuu 20 demokraattisesti valitusta jäsenestä, joista kylien valitsijakunnat valitsevat 14. Loput kuusi valitaan muuten samoin, paitsi että kutakin paikkaa varten yhdistetään useita vaalipiirejä. Äänestäjien on oltava sellaisia Uuden-Seelannin kansalaisia, jotka ovat asuneet Niuella vähintään kolme kuukautta. Ehdokkaiden on täytynyt olla äänestyskelpoisia Niuella 12 kuukautta. Puhemies valitaan edustajien joukosta.
[muokkaa] Maantiede
-
Pääartikkeli: Niuen maantiede
Niue sijaitsee eteläisellä Tyynellämerellä Tongasta itään. Se on maailman suurimpia korallisaaria. Niuen maasto koostuu rannikon kalkkikivijyrkänteistä ja tasangosta keskellä saarta. Saarella vallitsee trooppinen ilmasto; sadekausi kestää marraskuusta huhtikuuhun.
Sijainti: 19° 02′ S, 169° 52′ W
[muokkaa] Talous
-
Pääartikkeli: Niuen talous
Niuen talous on riippuvainen Uuden-Seelannin antamasta avusta. Hallitus kuluttaa usein enemmän kuin saa varoja, ja erotus katetaan Uuden-Seelannin myöntämillä varoilla, joilla maksetaan virkamiesten palkat. Maataloutta harjoitetaan pääasiassa omaan käyttöön, joskin jotakin viljellään myös vientiin. Teollisuustuotanto on pienimuotoista elintarviketeollisuutta. Lähinnä jatkokäsitellään passiohedelmää, limettiöljyä, hunajaa ja kookospähkinöitä.
[muokkaa] Väestöjakauma
-
Pääartikkeli: Niuen väestöjakauma
Väestö on pääosin polynesialaista. Valtauskonto on kristinusko, erityisesti protestanttisuus. 95 prosenttia väestöstä on lukutaitoisia.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
- postimerkit
- kookospalmutuotteet
- hedelmät
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Niue Wikitravelissa (englanniksi)
| Australia | Fidži | Kiribati | Marshallinsaaret | Mikronesia | Nauru | Palau | Papua-Uusi-Guinea | Salomonsaaret | Samoa | Tonga | Tuvalu | Uusi-Seelanti | Vanuatu |
| Epäitsenäiset alueet
Amerikan Samoa | Ashmore- ja Cartiersaaret | Bakerin ja Howlandin saaret | Cookinsaaret | Guam | Jarvisinsaari | Johnstonin atolli | Joulusaari | Kingmanin riutta | Kookossaaret | Korallimeren saarten territorio | Midwaysaaret | Niue | Norfolkinsaari | Palmyran atolli | Pitcairn | Pohjois-Mariaanit | Ranskan Polynesia | Tokelau | Uusi-Kaledonia | Wallis ja Futuna |
