Nostavan logistiikkakeskus
Wikipedia
Nostavan logistiikkakeskus on Hollolaan kaavailtu Lahden Kujalan logistiikkakeskus kaltainen hanke. Nostava-hankkeen tarkoituksena on toteuttaa Päijät-Hämeeseen mm. Helsingin Vuosaaren sataman tarpeisiin logistiikka- ja terminaalialue, jossa voidaan käsitellä maanteitse ja myös Lahden oikorataa rautateitse tulevia kontteja uudelleen kotimaan kuljetuksiin sopivaksi.
Päijät-Hämeen ydinaluetta, Lahden seutua, pidetään sijainniltaan sopivana logistiseksi keskukseksi, mistä osoituksena on mm. se, että Hartwall sijoitti alueelle suurpanimon. Toinen paikallisempi hanke on Euroopan unionin jätteenpolttodirektiivin vaatimukset täyttävä Lahti Energian jätteenpolttolaitoksen perustaminen Lahteen.
Lahdessa on ollut vireillä laajuudeltaan pienempi hanke Kujalan logistiikkakeskuksen nimellä. Se sijoittuisi entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen maille, mutta sitä ei ole päästy toteuttamaan Salpausselän luonnonystävien ja Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin liito-oravien elinmahdollisuuksia koskevan valituksen vuoksi. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi elokuussa 2006 valituksen, minkä vuoksi Kujalan logistiikkakeskuksen uusittu liito-oravat paremmin huomioon ottava rakennuskaava jää voimaan, koska sitä ei ole todettu kuntalain vastaiseksi. Näin ollen myös Lahti voi tarjota logistiikkaan sopivia alueita yrityksille. [1]
Etelä-Suomessa on meneillään muitakin hankkeita, jotka tähtäävät Vuosaaren satama -hankkeen logistiikkakeskuksen perustamiseksi. Tällaisia hankkeita ovat Keravan logistiikkakeskus ja Riihimäen logistiikkakeskus. Nostavan hanke ei kuitenkaan tukeudu vain Vuosaaren satamaan, vaan ennen kaikkea Venäjän–Aasian markkinoihin.
Hollolan kunta osti 1 770 000 eurolla 110 hehtaaria maata kolmelta yksityiseltä maanomistajalta logistiikkakeskuksen pohjaksi. Päätös syntyi kunnanvaltuustossa äänestyksen jälkeen. Hanketta vastustaneet valtuutetut huomauttivat, ettei Ratahallintokeskus kannata kappaletavaralogistiikan edellyttämää tavara-asemaa Nostavalle, vaan Keravalle, jolloin alue palvelisi laajemminkin pääkaupunkiseudun logistiikkaa. Ratahallintokeskus ei myöskään kannata Lahden tavara-aseman siirtämistä Hollolaan, kuten Nostava-hankkeen kannattajat ovat toivoneet.
Ongelmana on myös tien puuttuminen. Nostava-hanketta ei voida toteuttaa ennen kuin Lahden eteläisen kehätien paikka on ratkaistu. Lahden kaupunki tarjoaa kehätien linjaukseksi ns. Renkomäen vaihtoehtoa, jota tielaitos ei suostu toteuttamaan koska hankkeen hyötysuhde on heikko. Tielaitos rakentaisi kehätien Launeen kautta, mihin taas Lahti ei ainakaan toistaiseksi ole taipunut. Nostava-hankkeelle kehätien linjaus on sinänsä yhdentekevä, mutta jos tien rakentaminen linjauskiistan takia siirtyy hyvin kauaksi tulevaisuuteen, se saattaa merkitä kuoliniskua logistiikkahankkeelle. Tuoreessa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa Lahden eteläinen kehätie on piirretty Launeen kautta.
Hollolan kunta on nimennyt toimikunnan johtamaan Nostava-hankkeen kehittämistä.
[muokkaa] Hanke
Maanostoa kannattivat:
|
|
Kalle Sipilä ei osallistunut yhteen kolmesta kauppakirjasta koskevasta äänestyksestä pitäen itseään mahdollisesti esteellisenä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- [2] Lahti / Nostava vahvistaa Suomen logistista asemaa, toimitusjohtaja Petri Mäkinen ja kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, 28.9.2005
- Etelä-Suomen Sanomat / Nostava herättänyt kiinnostusta
- Oiko/Etelä-Suomen Sanomat: [3] Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta tutustui matkallaan logistiikkakeskukselle varattuun paikkaan Nostavalla
