Operaatio Salama
Wikipedia
Operaatio Salama (kroatiaksi Operacija Bljesak, englanniksi Operation Flash) oli kroaattisotilaiden ja poliisin yllätyshyökkäys Itä-Kroatiassa aluetta miehittäviä serbejä vastaan Kroatian sodan aikana 1. maaliskuuta 1995. Tässä hyökkäyksessä kroaatit valtasivat takaisin serbien miehittämän Kroatiaan kuuluvan Länsi-Slavonian osan.
Kroaattiarmeijasta oli muutamassa vuodessa tullut tehokas sotakone: hyökkäys oli nopea, tehokas ja tuotti vain vähän uhreja. Hyökkäystä ennen sattui pieniä kahinoita serbien alueella olevalla 23 kilometrin pituisella moottoritien pätkällä. Operaatio Salama kesti 31 tuntia. Se alkoi 1. maaliskuuta kello 5:30 ja päättyi seuraavana päivänä iltapäivällä. Hyökkäyksen kohde oli Pakracin-Okucanin alue. Kroaatit valtasivat operaatiossa takaisin noin 500 neliökilometriä serbien miehittämää kroaattialuetta. Hyökkäykseen osallistuneista 7200:sta sotilaasta ja poliisista 42 kuoli ja 162 haavoittui.
Kroaateille operaatio merkitsi Länsi-Slavonian vapauttamista. Alue oli merkittävä mm. moottoritien ja rautatien takia. Kroaatteja vastassa oli 5500 serbikapinallista ja Serbian sotilasjoukko. Serbejä kaatui 188-350 ja haavoittui 1000-1200, vangeiksi otettiin 1500 serbiä, joista valtaosa vapautettiin puolen viikon kuluttua. Ainakin 20 serbisiviiliä kuoli. Suurin osa Pakracin-Okucanin serbialueen 15 000 serbiasukkaasta pakeni Savan sillan yli Bosanska Gradiškaan.
Jotkut kroaatit syyllistyivät todennäköisesti ihmisoikeusrikkomuksiin hyökkäyksen aikana. Serbikomentaja Milan Martić tulitti tykistöllä kostoksi Zagrebia, Sisakia ja Karlovacia operaatiota seuranneina päivinä. Serbien ohjukset olivat Vance-sopimuksen vastaisia. Ohjukset lamauttivat kaupungin vähäksi aikaa kuten Kroatian sodan alussa, mutta tällä kertaa ihmiset tukivat johtajaansa Franjo Tudjmania.
Serbian johtaja Slobodan Milošević ei tehnyt elettäkään auttaakseen Länsi-Slavonian serbejä vaikka esitti vastalauseen Kroatian hyökkäyksen takia. Milošević arvosteli myös Martićin ohjuksia. Väitettiin, että Tudjman ja Milošević olisvat etukäteen sopineet hyökkäyksestä. Ääriserbi Vojislav Šešelj kutsui serbejä Belgradissa aseisiin, mutta ainoa kroaattivastainen liike oli Banja Lukan katolilaisen katedraalin räjäytys. YK:n turvallisuusneuvosto syytti kroaatteja ihmisoikeusrikkomuksista, mutta Punaisen Ristin mukaan kroaatit toimivat "siististi".
