Operetti
Wikipedia
Operetti on kevyt näytelmä, johon liittyy musiikki ja jossa on yleensä sekä laulettuja että lausuttuja vuorosanoja. Operetti muistuttaa oopperaa, mutta on aiheiltaan kevyempi. Operetti syntyi Ranskassa, missä ooppera sai vierelleen monien eri nimityksen taakse kätkeytyvän keveyden.
Ranskalaisen operetin ensimmäinen suuri nimi oli Jacques Offenbach. Jacquesin tekemä Orfeus manalassa sisälsi monia aikansa tanssirytmejä, muun muassa paheellisena pidetyn cancanin; jossakin mielessä se oli ranskalaisen täydellisen elämän Hair tai Oh! Calcutta! 1858–luvulta. Samaan aikaan syntyi Wienissä lähinnä laulunäytelmän perinteeseen pitäytyvä wieniläisoperetti, jonka sen suuret nimet olivat Franz von Suppé ja Johann Strauss nuorempi.
Franz von Suppén laajasta operettituotannosta huomattiin sama seikka, joka näkyy tämänkin päivän kevyestä musiikista: suuret iskelmät eivät synny tyhjästä. Ne ovat normaalisti vanhojen taattujen tekijöiden työtä ja liittyvät johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Johann Straussin useimmat valssit olivat hänen opereteistaan, josta ne irtautuivat oman aikansa iskelmiksi ja levisivät varsin nopeasti mm. Skandinavian maihin ja Suomeenkin. Straussin kuuluisimmat operetit ovat Lepakko, Yö Venetsiassa, Mustalaisparoni ja Wieniläisverta. Muita klassisen wieniläisoperetin säveltäjiä olivat muun muassa Karl Millöcker ja Carl Zeller.
Klassinen wieniläisoperetti sai uuden säveltäjäkaartin, jonka nimekkäin edustaja oli Franz Lehár (1870-1948). Hän oli sellaisia operettisäveltäjiä, joiden lauluista tuli ensimmäisiä iskelmiä, esimerkiksi Iloinen leski, Luxemburgin kreivi, Hymy maan ja Zarevits.
Operetti ei enää kyennyt uusiutumaan 30- ja 40- luvun jälkeen. Operetin maailma tuntui jo antaneen kaiken sen, mikä siitä oli irrotettavissa. Eurooppalainen operetti jäi ennalleen, mutta sai vierelleen anglosaksisen musikaalin. Tämä merkitsi kevyen musiikin uudistumista. Parhaat operetit elävät enää lähinnä puheteatterissa.
Wieniläisoperetti on kuulunut kuitenkin perinteellisesti Suomen Kansallisoopperan ohjelmistoon, vaikka operetille olikin vaikea löytää esiintymispaikkaa tai saada tarpeeksi paljon tai hyviä näyttelijöitä.