Oskar Dirlewanger
Wikipedia
Oskar Dirlewanger (s. 26. syyskuuta 1895, Würzburg, Saksa - k. 7. kesäkuuta, viimeistään 19. kesäkuuta 1945, Altshausen, Württemberg) oli saksalaisen SS-Sturmbrigade Dirlewangerin komentaja.
Ensimmäisessä maailmansodassa hän taisteli jalkaväkimiehenä ja sai sekä ensimmäisen että toisen luokan rautaristin. Hän kuului sodan jälkeen jonkin aikaa Freikorpsiin. Natsipuolueeseen hän liittyi vuonna 1932.
Dirlewanger oli tuomittu 1930-luvulla lukuisista seksuaalirikoksista. Vankeusrangaistuksen kärsittyään hän lähti vapaaehtoisena Espanjan sisällissotaan, ja palveli Condor-legioonassa.
Vuonna 1940 hän sai muodostettavakseen rangaistusyksikön, johon hän keräsi vankiloista ja keskitysleireiltä tuomittuja salametsästäjiä ja paatuneita taparikollisia.
Yksikkö paisui sadasta miehestä ensin prikaatiksi ja sittemmin SS:n 36. divisioonaksi. Se toimi Puolassa ja Valko-Venäjällä taistelussa partisaaneja vastaan, ja se sai useita moitteita ylemmiltä tahoilta, ja sitä vaadittiin hajotettavaksi, mutta itse Heinrich Himmler oli mieltynyt osastoon ja katsoi sen toimintaa läpi sormien.
Dirlewangerin miehet olivat saaneet kuolemantuomion sekä omilta että vihollisilta. Partisaanit tappoivat nämä empimättä, ja mikäli näitä omillakin linjoilla tavattiin yksittäin, nämä ammuttiin. Dirlewangerin miehet tunnistettiin normaalien SS-riimukirjaimien sijasta kauluslaatoissa olevista ristikkäisistä käsikranaateista.
1944 se kutsuttiin taltuttamaan Varsovan kansannousua, mistä tulikin sen hirvein operaatio. Tämän jälkeen Himmler palkitsi Dirlewangerin itsensä rautaristin ritariristillä.
Dirlewanger joutui sodan lopussa amerikkalaisten vangiksi, joiden joukoissa vapaaehtoisina palvelevat puolalaiset surmasivat tämän. Joidenkin lähteiden mukaan tämä olisi poltettu roviolla. Mahdollisesti puolalaiset vartijat hakkasivat hänet hengiltä kostoksi Varsovan kansannousun kukistamisesta. Myöhemmin Dirlewangerin mm. huhuttiin liittyneen Ranskan muukalaislegioonaan, mutta huhut osoitettiin vääriksi.