Pastissi
Wikipedia
Pastissi (ransk. pastiche, ital. pasticcio) on termi jolla on mm. kirjallisuudessa, kuvataiteessa, musiikissa ja elokuvissa kaksi toisistaan poikkeavaa merkitystä: mukaelma ja yhdistelmä(teos).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mukaelma
Pastissi tässä merkityksessä pyrkii jäljittelemään yhtä tai useampaa tunnettua teosta tai tyylilajia. Pastissi eroaa parodiasta siten, että pastissi ei pyri pilkkaamaan jäljittelyn kohdettaan, ja plagiaatista yleensä olemalla niin selvä mukaelma jäljittelynsä kohteesta, että tämä "kunnioituksen osoitus" tulee varmasti selväksi kaikille. Hienovaraisemmissa muodoissaan pastissia voi luonnehtia "älypeliksi", joka haastaa lukijan tai kuulijan arvaamaan, mikä jäljittelyn kohde on. Usein pastissi kuitenkin tekee jo otsikoinnillaan selväksi, että kyse on jäljittelystä. Nykyaikainen esimerkki pastissista on Rieku ja Raiku -sarjakuva, joka jäljittelee esikuvansa useita ominaisuuksia, kuten nokkelia kolmitavuisia riimejä ja opettavansävyisiä juonia. Johanna Sinisalon romaani Sankarit on Kalevalan pastissi. Myös suuri osa fanfiction-tarinoista voidaan laskea eräänlaisiksi pastisseiksi.
[muokkaa] Yhdistelmä
Pastissi musiikissa tarkoittaa yhdistellen koottua teosta, yleensä oopperaa, joka sisältää musiikkia usealta eri säveltäjältä tai useaan eri teokseen alun perin tarkoitettuja osia. Esimerkiksi 1700-luvun oopperassa tapa oli yleinen. Uutta tuotantoa oopperasta harvoin lanseerattiin ilman teoksen muuntelua laulajien tarpeita ja/tai yleisön makua mukaillen. Tunnettuja taipumuksestaan käyttää vanhaa materiaaliaan uusissa teoksissa olivat mm. Händel ja Gluck. Pasticcio saattoi tarkoittaa myös teosta, johon usea säveltäjä ja runoilija antoi panoksensa pidemmän ajanjakson kuluessa.
Pasticcion suosio luo valoa muutamiin 1700-luvun oopperan musikaalis-sosiaalisiin piirteisiin. Valtion rajat ylittävä musiikkityyli ja se, että libretoissa toistuivat odotetut ja vakintuneet tilanteet sekä käänteet, mahdollisti osan oopperasta siirtämisen toiseen ilman merkittävää haittaa rakenteelliselle yhtenäisyydelle. Teoksen yhtenäisyys ei ollut vielä samalla tavalla merkityksellinen kuin 1800-luvulla. Käsite jonkun oopperan 'vakiintuneesta versiosta' oli myös häilyvä, osaksi sen johdosta että varsin vähän kokonaisia oopperapartituureja painettiin. Pastississa heijastuvat oman musiikkityylin yksilöllisyyttä ja musiikin 'omistamista' kohtaan tunnetun huolen puuttuminen 1700-luvulla.
[muokkaa] Parafraasi
Pastissia ei saa sekoittaa parafraasiin. Parafraasi on kirjallisen tai muun ilmaisun laajentava tai selittävä tekstin muunnelma, se on toisen tekstin omin sanoin sanomista. Parafraasi laaditaan jonkin asian selkiyttämiseksi tai korostamiseksi. Musiikissa parafraasi on sävellysten sovittamista toisille soittimille uusia aiheita lisäillen.
[muokkaa] Neutraali pastissi
Neutraali pastissi on jäljitelmä, josa jäljittelijä pyrkii mahdollisimman vähäiseen tulkintaan teoksesta. Pastissi oli yleisesti käytetty akateemisen taidekoulutuksen opetus- ja opiskelumenetelmä ennen modernismia, jolloin alettiin korostaa taiteen alkuperäisyyttä. Pastisseja tekemällä, siis jäljittelemällä taideopiskelija tai taiteilija tutki mestariteoksia.
[muokkaa] Pastissi ja väärennös
Neutraalit pastissit antavat joskus aihetta epäilyihin taiteen väärentämisestä. Seuraavassa Metropolitan Museum of Artin selvitys teoksesta Kaupunki kalliolla (selvitys on englanniksi kuvan tietojen yhteydessä):
» Kun amerikkalainen taiteen keräilijä hankki maalauksen Kaupunki kalliolla Espanjasta 1880-luvulla, sen tekijäksi nimettiin Francisco de Goya (1746–1828). Nykyisin maalauksen arvellaan olevan erään Goyan seuraajan, Eugenic Lucasin maalaama ja se saattaa olla maalattu niinkin myöhään kuin 1850-75. Lucas tutki Goyan tekniikoita ja onnistui tekemään maalauksen, joka on riittävän lähellä Goyan tyyliä pystyäkseen harhauttamaan useimpia asiantuntijoita noin vuoteen 1970 asti. Monet maalauksen sommittelun elementeistä on otettu Goyan signeeraamista teoksista (sekä maalauksista että grafiikan vedoksista) ja näin olen se näyttää olevan pastissi. »
|
|
|
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pastissi kirjallisuudessa, Sanna Nyqvistin keskeneräinen väitöskirja Helsingin yliopiston Taiteiden tutkimuksen laitoksella
- Holland Cotter, World of Goya and Those Who Would Be Goya, The New York Times, September 15, 1995 (englanniksi)
[muokkaa] Lähteet
- Don Michael Rander: The New Harvard Dictionary of Music, Belknap Harvard 1986 (ISBN 0-674-61525-5)
