Pertsa ja Kilu merellä
Wikipedia
| Pertsa ja Kilu merellä |
|
| Kirjailija | Väinö Riikkilä |
| Kustantaja | WSOY |
| Suomentaja | {{{suomeksi}}} |
| Genre | ? |
| Ilmestynyt | 1953 |
| Julkaisuasu | kovakantinen |
| Sivuja | 120 |
| Kirjasarja | {{{sarja}}} |
| Kansitaiteilija | {{{kansi}}} |
| ISBN | ei käytössä 1953 |
Pertsa ja Kilu merellä on Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -sarjan nuortenkirjojen loppupuolelta. Sekin kuvaa Karhulan lähiseudulla olevan Suulisniemen työläisperheiden lapsien seikkailuja, joihin ei tällä kerralla kuulu lainkaan rikoksen ratkaiseminen. Sen sijaan pojat ovat työssä pienessä hinaajassa, jonka päällystö ei noudata merenkulun sääntöjä ja tästä seuraa laivan tuho.
"Työmaa"-luku: Pertsa oli pohtinut, miltä elämä tuntuu, kun kansakoulu on kokonaan loppu. Hän pääsi kesän alussa pieneen Sam-nimiseen hinaajaan lämmittäjäksi. Hänen isänsä oli hankkinut hänelle tuon työn. Hinaajan piippu oli komea - Pertsa muisti sanonnan "jos laivassa on paksu korsteeni, on miehillä hyvä ruoka." Laivassa oli kapteeni ja konemestari, jotka kumpikin odottivat apumiestä - täkkimiestä ja lämmittäjää.
Konemestari opettaa Pertsalle miten höyrykone toimii - polttopuita uuniin ja vettä höyrykattilaan. ja paineen noustessa liian korkeaksi höyryä varoventtiilistä ulos. Käytännössä tämä helppo työ oli vaikeampaa. Uunin lataaminen polttopuilla ei sekään ollut triviaali toimitus. Työ on hikistä ja konemestari opastaa huutamalla, yleensä vihaisena.
"Kilun murheet"-luku kertoo Kilun pääsystä yhteiskoulun kuudennelta luokalta taaskin ilman ehtoja, tosin kielistä tuli vain kuutosia. Hänen äitinsä moitti Kilua huonosta koulumenestyksestä, siitä, ettei tämä ole tienannut rahaa. Äidin mielestä Kilun vertaaminen naapurin poikaan Pertsaan oli tietysti paikallaan: "Pertsa oli tänään ensimmäistä päivää työssä, ja sen minä sanon, että siitä pojasta tulee tosiaan jotain. Mutta panehan minulle tuohon käteen ne markat, jotka olet tähän päivään mennessä anasainnut." Vuodatus johtui ehkä osin siitä, että Kilun äiti oli kotiäiti eikä itsekään tuonut perheeseen tuloja. Kilu oli omin toimin hankkinut itselleen kesätyön lautatarhasta.
Pertsan ja Kilun pohtiessa työnsä luonnetta ilmenee, että Kilun isä oli useita kertoja aikonut perustaa oman yrityksen. Yksi ajatus oli polkupyöräliike, mutta niitä oli tullut seudulle kolme hänen pohtiessaan. Samoin kävi kioski-ajatukselle. Markkinapotentiaalin pienuuden takia liika kilpailu söisi katteen. Pojat pohtivat taas kerran oman yrityksen perustamista todeten: "Pahin ongelma on pääoma. Kun aina pitää olla rahaa." Ensimmäisen työpäivänsä yönä Pertsa näki unta työstään laivalla.
"Kuittari"-luku kertoo Kilun päässeen sahalla mieheksi, joka vie lastien paperit ja saa niihin hinaaja-alusten kapteenien kuittaukset. Hän tarkasti kunkin lautalastin sisällön. Hänen ensimmäinen aluksensa olisi Sam, joka hinaisi kaksi proomullista lautaa Tilly Russ-laivalle. Hän joutui samalla Samin kansimieheksi ja sen proomuissa perää pitäväksi mieheksi. Veneilykokemus ei ollut tuonut täysiä merimiestaitoja ja kapteeni huusi tämän tästä neuvoja. Kilun ensimmäinen työpäivä oli jäädä elämän viimeiseksi hänen pudotessaan ohittavan ison laivan ja proomun väliin.
Uudet kuukausipalkkalaiset merimiehet, jotka olivat niin nuoria, että maksullista ylityötä hei eivät saaneet tehdä, saivat varsinaisen työajan jälkeen tehtäväkseen messinkien kiillotuksen ja ikkunoiden pesun.
"Tytön ammatti"-luku kuivailee Pirkon työtä kurkkupenkin haraajana. Mummo kyseli, mitä työtä tyttö on aikonut aikuisena tehdä. Tytölle mattojen kutominen on tuttua, koska mummu on työn hänelle opettanut. Mummu toteaa koneiden syrjättövän käsin kudotut matot halvemmalla hinnallaan. Moni luokkatoveri on mennyt kauppaan harjoittelemaan, mutta Pirkosta myyjien julkisesti asiakasta mielistelevä kieli ja elekieli tuntui vastenmieliseltä. Kioskinpito kiinnosti Pirkkoa ja myös puutarhanhoito. Mummokin oli kioskinpidon kannalla ja siksi patisti Pirkon suuren kaupan asiatytöksi ja lupasi ostaa tytölle polkupyörän, jota työ vaatisi.
"Merellä on oltava varovainen"-luku alkaa laivan voimalaitteen hajoamisella satamasta lähdön jälkeen. Pojat hyppäsivät mereen peläten räjähdystä. Kampilaakeri oli hajonnut. Pannun painekin laski. Laiva piti hinata konepajan satamaan korjattavaksi.
"Uuni"-luku kertoo, miten moottorin korjauksen aikana Pertsan piti pestä höyrykattilan putket. Konemestari yritti patistaa Pertsan töihin tulikuumaan uuniin, mutta tällä oli sekä järkeä että rohkeutta olla menemättä. Konemestari mesosi: "Kun minä olin nuori ja olin lämmittäjänä, ei mieleenikään tullut sanoa vastaan" ja meni itse uuniin polttaen mahansa. Hänkin hyppäsi mereen - jäähdyttelemään tuskaansa. Palovammaan laitettiin maaliöljyä lääkkeeksi, mutta myöhemmin lääkärissäkäynti johti sairaalaan.
"Likka"-luku alkoi Pertsan ja Kilun menolla veneellään kalaan. Jälleen Riikkilä loihtii myrskyn, kun kone sammuu. Ankkurinaru katkeaa ja vene purjehtii kohti maata Kilun seisoessa takki auki mastona ja purjeena. Tämä toi veneelle ohjattavuuden. Pertsa ohjasi veneen rapistuneen talon laituriin. Talon pihassa paloi. Pirkko sai sattuman tuomaa apua pojilta. Komposti oli ottanut tulta saunan uunin kytevistä tuhkista. Pirkko tarjosi pojille kahvit ja petrolia moottoriin. Tämä oli poikien ja Pirkon ensitapaaminen.
"Olihan se messi"-luku alkaa Samin nostolla kuivatelakalle - kattila meni korjaukseen. Puuyhtiö valvoi laivastonsa merikelpoisuutta. Pojat joutivat siivoamaan laivan. Heille jäi työn päälle aikaa ja silloin he löysivät telakalta messin. Sen ostoa pohtiessa Pertsa kyselee, mihin ammattiin Kilu aikoo ylioppilaaksi tultuaan - vanhempien mukaan vaihtoehtoja ovat lääkäri, pappi, maisteri ja hammaslääkäri. Kilulla ei ole omaa näkemystä asiasta - oma yritys kiinnosti ehkä Pertsan esikuvan innoittamana. Pojat ostivat halvalla messin. Poikien tarjotessa 200 mk ulkotyönjohtaja myi sen satasella.
"Pirkon työmaa"-luku kertoo siitä, miten nopeasti myyntityö tuli Pirkolle rutiiniksi. Heinäkuussa tuo kauppa myytiin omistajan lähtiessä Helsinkiin osana 1950-luvun muuttoliikettä. Pirkko menetti työnsä. Mummo oli hankkinut hänelle uuden polkupyörän ja lähetti Pirkon maalle - sinne menoon tarvittiin polkupyörä. Pirkko pääsisi ikäisensä tytön kaveriksi, keräisi mustikoita ja pitäisi lomaa.
Poikien ostama messi tuotiin kuorma-autolla Pertsan kotiin. Suku oli auttamassa. Myös Pirkko vieraili heidän luonaan.
"Sam kunnostettuna"-luku kuvaa hinaaja Samin tulleen korjauksessa likimain uudeksi hinaajaksi. Pojat olivat satamassa omin luvin tehdyn koekäytön aikana rikkoa koneen, mutta korjasivat vahingot omin keinoin.
"Ikävä aamu" oli sateinen aamu, jolloin naapurihinaajan miehistö oli tukkinut Samin savupiipun ja alus nokeentui pahasti. Konemestari kehotti Pertsaa maksamaan ilkityön joskus takaisin. Hinauksessa tuuli oli epäsuotuisa eikä Sam voinut ajaa hinattavan proomun eteen vaan Kilun piti heittää sen pollariin hinausköysi kiinni - tämä uroteko onnistui, kun ei uskaltanut epäonnistua heitossa. Kiitollinen ja yllättynyt kippari lupasi opettaa Kilulle mm. merikorttien lukua. Illalla Pertsa meni viereiseen hinaajaan ja aikoi ottaa sen pohjapropun auki mutta luopui aikeesta koska ajateltuaan sen vaikutuksia hän jätti ilmityön tekemättä. Tuo hinaaja kuitenkin upposi, koska sen oma miehistö oli vahingossa jättänyt pohjapropun osin auki!
"Erikoisluvalla": Sam sai erikoisluvalla proomun hinauksen Valkoon, jossa odotettiin puutavaraa. Samin olisi pitänyt lähetä myrskyssä ja kapteeni vaati Samin luokitukseen väliaikaisen laajennuksen. Puutavarayhtiö sai sen hankittua.
"Kurssi länteen" kertoi Samin matkan myrskyssä. Kilu oli yksin proomussa sen perämiehenä. "Maijansalmi"-luku kertoo, miten pahinta myrsky välteltiin ajamalla kapealla sisäväylällä. "Kiviniemi"-luvussa kerrotaan Pirkon elosta maalla. Tullessaan Pirkko toivotettiin tervetulleeksi kahvilla. Hän näkee Samin kulun merellä. "Valkoon"-luvussa hinaajan rahti saadaan perille siitä huolimatta, että vettä pumppaava imuri hajosi. "Uusi suunnitelma"-luvussa konemestari lähti korjauttamaan imurin, mutta jäi juopottelemaan ja panttasi imurin. Imurin toiselle korjausmatkalle lähti koko päällystö. Pertsa ja Kilu löysivät sillä aikaa telakalta keskeneräisen ison puuveneen, ilman moottoria. Sen osto tapahtui vahingossa, myyjä halusi päästä siitä eroon. 15000 mk myyntihintaan pojat tarvitsivat parin viikon mietintä- ja hankinta-ajan.
"Paluu" sisältää kirjan suuren seikkailun. Päällystö saapuu hieman humalassa ja lähtee merelle humaltuen vielä paljon lisää - konemestarikin jäi sillalle pelkästään juodakseen kapteenin kanssa. Sää oli huono: ukkosmyrsky nousi. Laiva meni täyttä vauhti kapeikoissa uhmaten karilleajon vaaraa. Lopulta potkuri osui kiviin ja proomu iski hinaajan perään heittäen konemestarin mereen. Kilu huomasi aluksen olevan merihädässä ja Pertsa alkoi upottaa alusta matalaan veteen. Kippari oli loukannut itsensä iskussa ruoriin. Pojat pääsivät proomuun, mutta kippari jäi liian raskaana siirrettävänä laivaansa. Pojat pitivät pumpulla proomun pinnalla yön ajan ja nukkuivat sitten.
"Konemestarin uimataito"-luvussa kerrotaan miten konemestari selvisi meressä - uimataito toi hänet rantaan, josta hieman matkaa kompuroituaan ja näännyttyään Pirkko hänet löysi luvussa "Pirkon marjat". Tytöt keräsivät mustikoita kuivattavaksi suuren määrän kuten aina Riikkilän kuvaamat nuoret. Kaupunkilaisen Pirkon ikiaikainen käärmepelko muistetaan sanoa. Syyllisyydentunto kalvoi sekaisin olevaa konemestaria samalla kun hän pohti miten selittää asia siten, ettei ammatti mene. Tytöt hankkivat paikalle poliisin ja tästä alkoi Samin tarina sanomalehdissä, joiden tarina oli selkeää journalismia otsikoilla: Kaikki kuolivat (paitsi konemestari)!
"Samin kippari"-luku kertoo kapteenin pelastumisen. Kalastusalus löytää karilla olevan Samin ja vie kapteenin sairaalaan Loviisaan. "Jehu"-luku kertoo miten Jehu-proomu selvisi yön yli. Proomu törmäsi toisiin hinattaviin proomuihin, Pertsa heräsi törmäykseen ja sitoi Jehun kiinni. Vasta Villingin kohdalla hinaajan kapteeni huomasi kolmannen proomun lastissaan. Proomu matkasi Helsinkiin, missä pojat selittivät asiansa poliisille ja puuyhtiön miehille sekä myyvät juttunsa lehdille. Pojat saivat puuyhtiöltä bonusta 5000 mk kumpikin - yhtiö oli hinaajan uppoamisesta pelkästään tyytyväinen - vanha alus, jolla oli hyvä vakuutus.
"Kotona", "Adventure" ja "Loistourakka" luvut vievät tarinan rauhalliseen loppuun - pojat menivät heti ostamaan Loviisasta veneen itselleen. Kotona oli luultu poikien kuolleen - joten paluu oli iloinen yllätys vanhemmille ja Pirkolle. Uusi vene hinattiin vanhalla kotiin ja sai nimen Adventure. Pojat alkoivat heti uuden liiketoiminnan - halkojen kuljetuksen Adventurea proomuna käyttäen. Tässäkin tuli suururakka hoidettavaksi. Viimeiset kaksi lausetta ovat ikänsä tehdastyöläisenä olleen Riikkilän kirjoittamaksi mielenkiintoisia - Pertsa sanoo:" Ja aamulla aloitamme kuudelta. Oma yritys kyllä kannattaa." Ja kirjoittaja kuittaa: "Niinkuin kannattikin."
