Plasmidi
Wikipedia
Plasmidi on kromosomin ulkopuolella solulimassa oleva itsenäisesti kahdentuva rengasmainen DNA-molekyyli, jonka sisältämät geenit eivät ole eliölle välttämättömiä. Plasmideita on bakteereilla ja hiivoilla. Plasmidien koko on suurimmillaan noin 400 kiloemäspara (kbp). Yhdessä solussa voi olla yhdestä sataan kopioon samaa plasmidia. Termiä plasmidi käytti ensimmäisenä Yhdysvaltalainen molekyylibiologi Joshua Lederberg vuonna 1952.
Vaikka plasmidit eivät ole välttämättömiä normaalioloissa elävälle organismille, niistä voi kuitenkin olla etua sen ympäristön muuttuessa. Plasmidit voivat sisältää esimerkiksi antibioottiresistenssin geenejä tai geenejä jotka mahdollistavat solun rakennusaineiden syntetoimisen erilaisista lähtöaineista.
Jokainen plasmidi sisältää ainakin yhden DNA-sekvenssin, jossa on replikaation aloituskohta eli ori-alue (engl. 'origin of replication'). Tämä mahdollistaa plasmidi-DNA:n kahdentumisen itsenäisesti kromosomaalisesta DNA:sta. Suurimman osan bakteereista kromosomit ovat rengasmaisia, mutta myös lineaarisia plasmideita tiedetään.
Plasmideita käytetään hyödyksi geenitekniikassa ja yhdistelmä-DNA-tekniikassa.
[muokkaa] Vektorit
Geenitekniikaassa käytettyjä plasmideita kutsutaan vektoreiksi. Niitä käytetään kuljettamaan geenejä organismista toiseen ja yleensä ne sisältävät jonkun geenimerkin, jonka avulla voidaan seuloa. Monissa vektoreissa on myös polylinkkeri tai monikloonauskohta (engl. multiple cloning site, MCS). Multikloonauskohta on lyhyt alue, joka sisältää joitakin yleisesti käytettyjä restriktiokohta. Tämä mahdollistaa helpon DNA-fragmenttien lisäyksen siihen kohtaan.
