Psykoosi

Wikipedia

Psykoosi on yläkäsite vakaville psykiatrisille sairauksille, joissa keskeisenä oireena on todellisuudentajun pettäminen. Psykoottinen ihminen ei erota mikä on mielikuvitusta ja mikä itsensä ulkopuolista todellisuutta. Termiä psykoosi käytetään synonyyminä termille mielisairaus. Psykoosit ovat yksi ryhmä monien psykiatristen sairauksien joukossa. Puhekielessä mielisairauksilla voidaan joskus tarkoittaa myös laajemmin psykiatrisia sairauksia. Psykoottisuus voi johtua myös somaattisesta sairaudesta (orgaaniset psykoosit).

[muokkaa] Oireet

Tyypillisiä oireita psykoottisella ihmisellä ovat:

aistiharhat eli hallusinaatiot

ihminen esimerkiksi kuulee ääniä tai näkee näkyjä, joita muut eivät kuule tai näe

harhaluulot eli deluusiot

ihminen esimerkiksi kuvittelee saavansa henkilökohtaisia viestejä televisiosta tai radion välityksellä, ihminen uskoo muiden voivan lukea hänen ajatuksiaan tai ihminen kokee aiheettomasti itseään vainottavan tai henkeään uhattavan

Psykoottinen kokee edellä mainitut oireet täytenä totena. Usein psykoottinen ihminen ei pidä itseään sairaana, eli on sairaudentunnoton. Psykoosin kokemusta on vaikea ymmärtää sellaisen henkilön, joka ei ole ollut psykoottinen, mutta joskus sen oireita on kuvattu kuin uniksi, jotka nähtynä tuntuvat täysin tosilta. Psykoottinen häiriö ei välttämättä vaikuta kaikkeen psyykkiseen toimintaan, joten joillakin elämän alueilla henkilö voi suoriutua normaalilla tavalla.

[muokkaa] Psykoosien ryhmittely

Toiminnalliset psykoosit
- Skitsofrenia
- Mielialapsykoosit
  - Maniaan, depressioon ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi kuulua vakavimmillaan myös psykoottisia oireita. Tällöin puhutaan mielialapsykooseista tai psykoottisista mielialahäiriöstä.
- Skitsoaffektiivinen häiriö
- Harhaluuloisuushäiriö eli paranoia
- Äkilliset psykoottiset häiriöt
- Muut tarkemmin määrittelemättömät psykoosit
Orgaaniset psykoosit
- Orgaanisilla eli elimellisistä syistä johtuvilla psykooseilla tarkoitetaan psykooseja, joiden syyksi voidaan selvästi osoittaa aivosairaus, aivovamma tai muu aivojen toimintahäiriöön johtava tekijä.
Päihteiden aiheuttamat psykoosit
- Esimerkiksi amfetamiini- ja kannabispsykoosi, jotka ovat yleensä melko lyhytkestoisia psykooseja, kun taas Alkoholipsykoosi eli Delirium tremens on näihin verrattuna pitempikestoinen.

[muokkaa] Nykytietämys

Nykytietämyksen mukaan toiminnallisten psykoosien ajatellaan syntyvän biologisen ja/tai varhaiskehityksen aikana syntyneen alttiuden ja stressin yhteisvaikutuksesta. Psykoosin puhkeamista edeltää usein ns. ennakko-oireita (esim. ahdistuneisuus, ärtyisyys, masennus, levottomuus, pakkoajatukset, unettomuus, eristäytyminen). Psykoosin hoito vaatii usein sairaalahoitoa. Tarkasti määriteltyjen kriteerien täyttyessä psykoottinen ihminen voidaan määrätä myös tahdosta riippumattomaan hoitoon, ns. pakkohoitoon. Psykoosin kestoa ja ennustetta on vaikea arvioida etukäteen. Tärkeimpinä hoitomuotoina pidetään lääkehoitoa, psykoedukaatiota ja terapeuttisia keskusteluja. Psykoosiin sairastuneelle on omaisten ja läheisten tuki tärkeää.

Aiemmin orgaanisia ja toiminnallisia psykooseja on pidetty syntytavoiltaan täysin erilaisina, mutta uuden tiedon karttuessa erot eivät näytä olevan niin selviä. Toiminnallisia psykooseja sairastavien aivotoiminnassa näyttää olevan selvää poikkeavuutta verrattuna terveisiin ihmisiin. Nykytietämyksen valossa myös uskotaan, että esimerkiksi skitsofreniaan liittyy varhainen keskushermoston kehityksen häiriö, joka altistaa sairauden puhkeamiselle. Käytössä oleva ICD-10-tautiluokitus erottelee vielä selkeästi orgaaniset ja toiminnalliset psykoosit, mutta tulevaisuudessa tällainen jako saattaa poistua tarpeettomana.