Real Betis Balompié

Wikipedia

Real Betis

Koko nimi

Real Betis Balompié

Perustettu

1907

Kenttä

Ruiz de Lopera, Sevilla

Kapasiteetti

52 700

Puheenjohtaja

José León

Valmentaja

Luis Fernández

Liiga

La Liga (1. divisioona)





Kotipeliasu





Vieraspeliasu

Real Betis Balompié on vuonna 1907 perustettu Espanjan Sevillasta kotoisin oleva jalkapalloseura. Se pelaa tällä hetkellä Espanjan liigan korkeimmalla tasolla, Primera divisiónissa. Seuran kotistadion on 52 700 -paikkainen Estadio Ruiz de Lopera, joka on nimetty seuran puheenjohtajan Manuel Ruiz de Loperan mukaan. Seuran kotivärit ovat vihreä ja valkoinen.

[muokkaa] Historia

Vuonna 1907 joukko teknillisen koulun oppilaita päätti perustaa jalkapalloseuran. Seuran nimeksi tuli Sevilla Balompié, ja peliasu oli aluksi sinivalkoinen. Seuran ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Juan del Castillo Ochoa. Seuran nimi vaihtui alkuaikoina taajaan; vuonna 1908 seuran nimeksi tuli Atlético Hispalense, ja myöhemmin samana vuonna Bética Hispalense.

Vuonna 1909 paikalliskilpailija Sevilla F.C. joutui keskinäisten erimielisyyksien kynsiin seurajohdon kieltäytyessä palkkaamasta työväenluokkaan kuulunutta pelaajaa. Johtokunnan jäsen Eladio García de la Borbolla päätti tämän takia jättää Sevilla F.C:n, ja perustaa oman seuran, jossa sosiaalisella syrjinnällä ei tulisi olemaan sijaa. Näin syntyi Betis F.C., joka vuonna 1914 fuusioitui Bética Hispalensen kanssa. Toisaalta on väitetty, että syntytausta olisi johtunut suhtautumisesta ammattilaisuuteen, eikä luokkaeroihin [1]. Betisin syntymävuodeksi lasketaan kuitenkin 1907 eikä fuusion tai Betis F.C:n perustamisvuotta. Näin ollen Real Betis juhlii 100-vuotista taivaltaan, centenariota, vuonna 2007. Myöhemmin samalla vuosikymmenellä Espanjan silloinen kuningas Alfonso XIII antoi seuralle oikeuden käyttää etuliitettä Real (kuninkaallinen). Tämän kuningashuoneen suosion on arveltu auttaneen seuraa sen vaikealla alkutaipaleella.

Ennen Espanjan liigan perustamista vuonna 1928 Betis otteli lähinnä Andalusian mestaruudesta. Siinä se oli enimmäkseen jäljessä paikalliskilpailijastaan Sevilla F.C.:sta. Ainoan Andalusian mestaruutensa Betis otti vuonna 1928 [2].

1930-luvulle tultaessa Real Betis oli kuitenkin ohittanut kehityksessä Sevilla F.C:n. Kun La Liga oli perustettu vuonna 1928, Real Betis pelasi useana vuonna Segunda divisiónin kärkikahinoissa, ja oli lopulta ensimmäinen andalusialainen joukkue pääsarjassa. Sarjanousu tapahtui vuonna 1932. Kolme vuotta myöhemmin Real Betis otti historiansa ensimmäisen ja toistaiseksi viimeisen mestaruutensa. Joukkuetta valmensi tuolloin irlantilainen Patrick O'Connell ja sen profiilipelaajia olivat muiden muassa Urguiaga ja Jaro. Mestaruuden jälkeen alkoi kuitenkin surullinen vaihe, kun Espanjan sisällissota käytännössä tuhosi 30-luvun mestaruusjoukkueen. Betis oli hyvissä väleissä ennen sotaa hallinneiden tasavaltalaisten kanssa, kun taas valtaan nousseen Francon hallinnon suosikkijoukkue oli Sevilla F.C. Sisällissodan aikaan Betisin stadion takavarikoitiin italialaisten joukkojen harjoituskentäksi, ja sodan jälkeen Betis putosi alasarjoihin, aina 3. divisionaan saakka. Samalla Sevilla F.C. menestyi erinomaisesti. Näihin aikoihin Betisin kannattajien keskuudessa versoi senecalainen Manque pierda -ideologia, jonka mukaan seuraa kannatetaan, vaikka se pelaisi huonostikin. Vuonna 1954 seura lopulta nousi Segunda divisióniin, ja vuonna 1958 vihdoin takaisin pääsarjaan.

Sarjanousun jälkeen Betis nousi uuteen kukoistukseensa. Seuran puheenjohtaja Benito Villamarín hankki seuralle uuden stadionin, ja tuon aikakauden Betisin on sanottu nauttineen koko Espanjan suosiota. Kentällä tapahtumia johti Luis del Sol, joka vuonna 1960 lähti Real Madridiin ja kahta vuotta myöhemmin Juventukseen, Italiaan. 1960-luvun alun kukoistus jäi kuitenkin melko lyhytaikaiseksi, ja presidentti Villamarínin kuoltua vuonna 1966 Betis putosi sarjaporrasta alemmaksi. Tästä seurasi kausi niin sanottuna hissijoukkueena: Tuolloin Betis vaihtoi sarjatasoaan Primeran ja Segundan välillä taajaan. Vuonna 1974 Betis kuitenkin nousi liigaan, ja voitti kolme vuotta myöhemmin ensi kerran Espanjan cupin, Copa del Reyn.

1990-luvulta lähtien Betisin taival on kiintoisa. Joukkueeseen on hankittu tähtipelaajia kuten Denilson, Finidi ja Robert Jarni, mutta silti Betis on välillä ollut sarjataulukon hännillä. Vuonna 2005 Betis voitti uudelleen Espanjan cupin, ja sijoituttuaan liigassa neljänneksi se pääsi pelaamaan Mestarien liigaan kaudella 2005–06. Betis venyi eurokentillä hienoihin suorituksiin kuten voittoon Chelseasta, mutta kotimaan sarjassa menestys oli heikko, ja sarjapaikka säilyi vain täpärästi. 2000-luvun Betisin runkopelaajia ovat olleet omat kasvatit, canteranot, kuten Joaquín, Dani, Melli ja Arzu.