Real Madrid

Wikipedia

Real Madrid

Koko nimi

Real Madrid Club de Fútbol

Perustettu

6. maaliskuuta 1902

Kenttä

Santiago Bernabéu, Madrid

Kapasiteetti

80 354

Puheenjohtaja

Ramón Calderón

Valmentaja

Fabio Capello

Liiga

La Liga (1. divisioona)





Kotipeliasu





Vieraspeliasu

Real Madrid Club de Fútbol [reˌalmaˈðrið ˌklubdeˈfuðβol] on urheiluseura Espanjan pääkaupungista Madridista. Se tunnetaan parhaiten jalkapallosta, jossa se on menestynyt aikojen saatossa loistavasti niin kotimaassaan kuin Euroopankin kentillä. Se on pelannut Espanjan La Ligan korkeimmalla tasolla Primera divisiónissa koko liigan historian ajan ja voittanut enemmän pokaaleita kuin mikään muu jalkapalloseura Espanjassa: 29 Espanjan liigan mestaruutta, 17 Espanjan cupia ja yhdeksän Euroopan cupia. Real Madridin jalkapallohistoria tuntee myös aikansa huippupelaajia kuten esimerkiksi Alfredo Di Stefanon, Ferenc Puskásin, Zinédine Zidanen, David Beckhamin, Raúlin ja Ronaldon.

Jalkapallossa Real Madridilla on edustusjoukkueen lisäksi 14 juniori- ja nuorisojoukkuetta, joista merkittävin on reservijoukkueena toimiva, La Ligan toiseksi korkeimmalla tasolla Segunda divisiónissa pelaava Real Madrid Castilla. Seuralla on myös vähemmän tunnettu, mutta yhtä menestynyt koripallojaosto Real Madrid de Baloncesto.

Kansainvälisen jalkapalloliiton jäsenlehden lukijat äänestivät Real Madridin 1900-luvun parhaaksi seurajoukkueeksi marraskuussa 2000.^[1] Real Madrid on konsulttiyhtiö Deloitten helmikuussa 2007 julkaiseman selvityksen mukaan myös taloudellisilla mittareilla mitattuna maailman suurin jalkapalloseura. Seuran tulot kaudella 2005–2006 olivat 292,2 miljoonaa euroa.^[2]

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Stadion ja harjoituskeskus
3 Saavutukset
4 Pelaajat
- 4.1 Edustusjoukkueen kokoonpano
  - 4.1.1 Ulkomaalaiset
- 4.2 Entisiä Real Madrid -pelaajia
5 Peliasu
6 Logo
7 Kilpailijat
- 7.1 Barcelona
- 7.2 Atlético Madrid
8 Valmentajat
9 Puheenjohtajat
10 Trofeo Santiago Bernabéu
11 Muut lajit
- 11.1 Formula 1 -sponsorointi
12 Lähteet
13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Ikuisesti Real.

Vuoden 1897 alussa joukko Institución Libre de Enseñanzan opiskelijoita perusti urheiluseuran nimeltä Football Club Sky. Vuonna 1900 Julián Palaciosin johtama joukko pelaajia erosi Skysta, ja kahta vuotta myöhemmin 6. maaliskuuta 1902 pidettiin nykyisen seuran, tuolloiselta nimeltään Madrid Football Club, perustamiskokous. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Juan Padrós. Ensimmäisen mestaruutensa cup-kilpailu Copa del Reyssä, joka tuolloin ainoana kansallisena kilpailuna käytännössä vastasi Espanjan-mestaruutta, Madrid voitti 18. huhtikuuta 1905 lyötyään Athletic Bilbaon loppuottelussa maalein 1–0. Seura voitti kilpailun myös kolmena seuraavana vuonna. Real (suom. kuninkaallinen) seurasta tuli kuningas Alfonso XIII:n hyväksynnällä 29. kesäkuuta 1920. Se pääsi heti mukaan pääsarja Primera divisióniin, kun kansallinen La Liga aloitti toimintansa alkuvuodesta 1929, eikä ole kertaakaan pudonnut alemmalle sarjatasolle. Samaan kastiin kuuluvat vain Espanjan kaksi muuta vanhaa jättiläistä Athletic Bilbao ja Barcelona. Real-etuliitteen seura menetti ja nimi palasi takaisin muotoon Madrid Football Club, kun Espanjan toinen tasavalta julistettiin 14. huhtikuuta 1931. Kolmannen ja viimeisen kerran nimi vaihtui 1. tammikuuta 1941 Francisco Francon valtaannousun jälkeen. Real-etuliite palasi, mutta Franco kielsi vierasperäiset nimet, joten seura on tuosta päivästä lähtien tunnettu nimellä Real Madrid Club de Fútbol.

15. syyskuuta 1943 seuran puheenjohtajaksi nimitettiin Santiago Bernabéu, joka oli aiemmin toiminut seurassa useissa muissa tehtävissä. Hän oli vastuussa seuran uudelleenluomisesta sisällissodan jälkeisinä vuosina ja hänen puheenjohtajakaudellaan rakennettiin uusi stadion Estadio Chamartín (joka myöhemmin nimettiin hänen mukaansa Estadio Santiago Bernabéuksi) ja harjoituskeskus Ciudad Deportiva. Vuonna 1947 Bernabéu aloitti yhteistyön paikalliseura Plus Ultran kanssa, josta myöhemmin tuli Real Madridin reservijoukkue. 1950-luvulla Bernabéu ryhtyi hankkimaan seuraan ulkomaalaisia pelaajia, joista lupaavimpana Alfredo Di Stefano, ja rakensi ensimmäisen monikansallisen joukkueen. Muita Bernabéun aikana seurassa pelanneita olivat muun muassa Ferenc Puskás, Francisco Gento, Héctor Rial, Raymond Kopa, José Santamaria, Miguel Muñoz, Amancio, Santillana, Juanito ja José Antonio Camacho. Vuonna 1955 Bernabéu oli mukana luomassa L'Equipe-lehden toimittajan Gabriel Hanotin idean ja Copa Latina -turnauksen pohjalta kilpailua, joka tunnetaan nykyään nimellä Mestarien liiga. Bernabéun kaudella Real Madridista tuli suurseura sekä Espanjan että Euroopan mittakaavassa. Kuollessaan vuonna 1978 hän oli toiminut seuran puheenjohtajana 35 vuotta, jona aikana seura voitti yhden Intercontinental Cupin, kuusi Euroopan cupia, 16 La Ligan mestaruutta ja kuusi Copa del Reytä.

Los Galácticos: Zidane ja Beckham.

Vuonna 1954 Real Madrid voitti ensimmäisen liigamestaruuden 20 vuoteen, ja puolusti mestaruuttaan menestyksekkästi myös seuraavana vuonna. Vuonna 1956 mestaruuden vei Athletic Bilbao, mutta Real Madrid oli mestari jälleen vuosina 1957 ja 1958. Vuosina 1961–1980 Real Madrid dominoi La Ligaa voittamalla mestaruuden 14 kertaa. Mukaan mahtui yksi viiden (1961–1965) sekä kaksi kolmen mestaruuden (1967–1969 ja 1978–1980) putkea. Tähän niin sanottuun Ye-yé-sukupolveen kuuluivat muun muassa Manuel Velázquez, Pirri, Ramón Grosso ja Amancio, ja valmentajana toimi seuran entinen pelaaja Miguel Muñoz.

Real Madridin kannalta yksi ikimuistoisimmista Copa del Reyn loppuotteluista pelattiin 4. kesäkuuta 1980, kun vastassa oli seuran oma reservijoukkue Castilla. Ennen loppuottelua Castilla oli raivannut tieltään muun muassa pääsarjaseurat Hércules, Athletic Bilbao, Real Sociedad ja Sporting Gijón, ja kyseessä oli ainoa kerta kilpailun historiassa, kun kaksi saman seuran joukkuetta kohtasi toisensa loppuottelussa. Real Madrid voitti ottelun maalein 6–1, mutta joukkueen voitettua myös liigamestaruuden, pääsi Castilla mukaan seuraavan kauden Cup-voittajien cupiin. 1980-luvun alussa Real Madrid menetti otteensa liigassa hetkeksi, mutta palasi voittokantaan vuonna 1986 ja voitti mestaruuden jälleen viidesti peräkkäin (1986–1990). Tähän joukkueeseen kuuluivat Hugo Sánchez ja tunnetuimman jäsenensä Emilio Butragueñon mukaan nimetty Quinta del Buitre (suom. korppikotkan viisikko). Butragueñon ohella siihen kuuluivat Manolo Sanchís, Rafael Martín Vázquez, Míchel ja Miguel Pardeza, jotka kaikki olivat seuran omia kasvatteja.

Kotimaan menestyksen lisäksi Real Madridin mainetta on kasvattanut seuran menestys Euroopan cupissa ja sen seuraajassa Mestarien liigassa. Seura on kruunattu Euroopan-mestariksi ennätykselliset yhdeksän kertaa. Viisi mestaruuksista tuli peräkkäisinä vuosina 1956–1960. Seura on voittanut myös UEFA Cupin kahdesti ja Intercontinental Cupin kolmesti.

Vuosina 2000–2006 puheenjohtajana toiminut Florentino Pérez hankki seuraan suurilla rahamäärillä useita maailmantähtiä (muun muassa Luís Figo, Zinédine Zidane, Ronaldo, David Beckham), joka antoi seuralle myös uuden lempinimen, Los Galácticos. Pérezin kaudella seura myi vanhan harjoituskeskuksensa Ciudad Deportivan Madridin kaupungille ja rakennutti uuden modernimman Ciudad Real Madridin. Kalliit pelaajahankinnat maksoivat itsensä takaisin moninkertaisesti muun muassa kasvaneen fanituotemyynnin ansiosta.

2. heinäkuuta 2006 seuran puheenjohtaksi valitiin Ramón Calderón. Hän nimitti valmentajaksi seuraa kaudella 1996–1997 menestyksekkästi luotsanneen Fabio Capellon ja urheilutoimenjohtajaksi entisen pelaajan Predrag Mijatovićin. Capelloa seurasivat tämän entisestä seurasta Juventuksesta Italian maailmanmestarijoukkueen kapteeni Fabio Cannavaro ja Emerson. Muita hankintoja olivat Ruud van Nistelrooy Manchester Unitedista, Mahamadou Diarra Lyonista sekä viime hetken lainasopimuksella Arsenalista siirtynyt José Antonio Reyes. Tammikuussa 2007 seuraan liittyivät eteläamerikkalaiset nuoret lupaukset Marcelo, Gonzalo Higuaín ja Fernando Gago.

[muokkaa] Stadion ja harjoituskeskus

Pääartikkeli: Estadio Santiago Bernabéu ja Ciudad Real Madrid

Real Madrid pelaa kotiottelunsa Estadio Santiago Bernabéulla.

Real Madrid on pelannut 1940-luvun lopusta lähtien Paseo de la Castellanan varrella Madridissa sijaitsevalla Estadio Santiago Bernabéulla. 14. joulukuuta 1947 käyttöönotetulle stadionille mahtuu nykyään 80 354 katsojaa. Stadionin alkuperäinen nimi oli Estadio Chamartín, mutta se nimettiin uudelleen 4. tammikuuta 1955 seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan Santiago Bernabéun kunniaksi. Runsas modernisointi ja uusiminen on pitänyt stadionin Espanjan moderneimpiin kuuluvana.

Vuodesta 2005 Real Madridin on harjoitellut Valdebebasin puistossa lähellä Barajasin lentoasemaa sijaitsevassa uudessa harjoituskeskuksessaan Ciudad Real Madridissa. Ennen tätä seuran harjoituskeskuksena toimi kotistadionin tavoin Paseo de la Castellanan varrella sijainnut Ciudad Deportiva. Santiago Bernabéun kaudella rakennettu vanha harjoituskeskus myytiin Madridin kaupungille vuonna 2003 ja alueelle on rakenteilla Cuatro Torresin yrityspuisto.

[muokkaa] Saavutukset

Madridin keskustassa sijaitseva Plaza de Cibeles on paikka, jonne Real Madrid kannattajineen kokoontuu juhlimaan mestaruuksia.

Euroopan cup ja Mestarien liiga: 9
- 1955–1956, 1956–1957, 1957–1958, 1958–1959, 1959–1960, 1965–1966, 1997–1998, 1999–2000, 2001–2002

UEFA Cup: 2
- 1984–1985, 1985–1986

UEFA Super Cup: 1
- 2002

Intercontinental Cup: 3
- 1960, 1998, 2002

Espanjan pääsarjamestaruudet (La Liga): 29
- 1931–1932, 1932–1933, 1953–1954, 1954–1955, 1956–1957, 1957–1958, 1960–1961, 1961–1962, 1962–1963, 1963–1964, 1964–1965, 1966–1967, 1967–1968, 1968–1969, 1971–1972, 1974–1975, 1975–1976, 1977–1978, 1978–1979, 1979–1980, 1985–1986, 1986–1987, 1987–1988, 1988–1989, 1989–1990, 1994–1995, 1996–1997, 2000–2001, 2002–2003

Espanjan kuninkaan cup (Copa del Rey): 17
- 1904–1905, 1905–1906, 1906–1907, 1907–1908, 1916–1917, 1933–1934, 1935–1936, 1945–1946, 1946–1947, 1961–1962, 1969–1970, 1973–1974, 1974–1975, 1979–1980, 1981–1982, 1988–1989, 1992–1993

Espanjan supercup (Supercopa de España): 7
- 1988, 1989, 1990, 1993, 1997, 2001, 2003

Espanjan liigacup (Copa de la Liga): 1
- 1984–1985

Alueelliset mestaruudet (Campeonato Centro): 18
- 1903–1904, 1904–1905, 1905–1906, 1906–1907, 1907–1908, 1912–1913, 1915–1916, 1916–1917, 1917–1918, 1919–1920, 1921–1922, 1922–1923, 1923–1924, 1925–1926, 1926–1927, 1928–1929, 1929–1930, 1930–1931

[muokkaa] Pelaajat

Real Madrid juhlii maalia. Vasemmalta oikealle: Higuaín, Helguera, Cannavaro, van Nistelrooy ja Raúl.

[muokkaa] Edustusjoukkueen kokoonpano

Tilanne 3. helmikuuta 2007.^[3]

Maalivahdit

01 Casillas
13 Diego López

Puolustajat

Keskikenttäpelaajat

06 Diarra
08 Emerson
14 Guti
16 Gago
23 Beckham
27 de la Red *

Hyökkääjät

07 Raúl (C)
10 Robinho
17 van Nistelrooy
18 Cassano
19 Reyes
20 Higuaín

* Nostettu reservijoukkue Castillasta.

[muokkaa] Ulkomaalaiset

La Ligan sääntöjen mukaan kussakin joukkueessa saa olla korkeintaan kolme Euroopan unionin ulkopuolelta tulevaa pelaajaa (esp. extracomunitario). Mikäli pelaajalla on eurooppalaisia sukujuuria, voi hän hakea sen maan kansalaisuutta, josta hänen esivanhempansa ovat kotoisin. Muussa tapauksessa pelaaja voi hakea Espanjan kansalaisuutta pelattuaan maassa kaksi vuotta. Seuraavassa on luetteloitu edustusjoukkueen ei-espanjalaiset pelaajat kansalaisuuksineen. Jonkin Euroopan unionin valtion kansalaisuuden omistavat pelaajat on lisäksi merkitty Euroopan lipulla.

[muokkaa] Entisiä Real Madrid -pelaajia

Pääartikkeli: Luettelo Real Madridissa pelanneista jalkapalloilijoista

1920-luku:

José María Peña (1926–1931)
Gaspar Rubio (1928–1932)

1930-luku:

Jacinto Quincoces (1931–1942)
Ricardo Zamora (1930–1936)
Juan Antonio Ipiña (1939–1949)

1940-luku:

Juan Alonso (1949–1960)
Luis Molowny (1946–1957)
Miguel Muñoz (1948–1958)
Pahiño (1948–1953)

1950-luku:

Francisco Gento (1953–1971)
Raymond Kopa (1956–1959)
Ferenc Puskás (1958–1967)
Héctor Rial (1954–1960)
Alfredo Di Stefano (1953–1964)
José Santamaría (1957–1965)
José María Zárraga (1951–1962)

1960-luku:

Amancio (1962–1976)
Gregorio Benito (1969–1982)
Ramón Grosso (1964–1975)

Miguel Ángel (1969–1985)
Pirri (1964–1980)
Manuel Sanchís (1965–1971)
Manuel Velázquez (1965–1977)
Ignacio Zoco (1962–1974)

1970-luku:

José Antonio Camacho (1973–1989)
Vicente del Bosque (1973–1984)
Mariano García Remón (1971–1983)
Juanito (1977–1987)
Günter Netzer (1973–1976)
Santillana (1971–1988)
Uli Stielike (1977–1985)

1980-luku:

Emilio Butragueño (1984–1995)
Paco Buyo (1986–1996)
Chendo (1982–1998)
Ricardo Gallego (1980–1989)
Rafael Gordillo (1985–1992)
Fernando Hierro (1989–2003)
Rafael Martín Vázquez (1983–1990, 1992–1995)
Míchel (1986–1996)
Hugo Sánchez (1985–1992)
Manolo Sanchís (1983–2001)
Jorge Valdano (1984–1987)

1990-luku:

Alfonso (1991–1995)
Rafael Alkorta (1993–1997)
Bodo Illgner (1996–1999)
Michael Laudrup (1994–1996)
Luis Enrique (1991–1996)
Steve McManaman (1999–2003)
Predrag Mijatović (1996–1999)
Fernando Morientes (1997–2005)
Fernando Redondo (1994–2000)
Clarence Seedorf (1996–1999)
Davor Šuker (1996–1999)
Iván Zamorano (1992–1996)

2000-luku:

Luís Figo (2000–2005)
Claude Makélélé (2000–2003)
Michael Owen (2004–2005)
Ronaldo (2002–2007)
Zinédine Zidane (2001–2006)

[muokkaa] Peliasu

Madridin pelaajia vuonna 1902.

Real Madrid tunnetaan kokovalkoisesta kotipeliasustaan, josta juontavat juurensa myös seuran lempinimet Los Blancos (suom. valkoiset) ja Los Merengues (suom. marengit). Seuran aivan ensimmäinen peliasu koostui valkoisista paidasta ja housuista ja mustista sukista. Mallia otettiin perinteikkään englantilaisseuran Corinthiansin peliasusta. Ennen vakiintumista kokovalkoiseen peliasuun vuonna 1955 sukkien väri vaihteli sinisestä mustaan ja yhdessä vaiheessa myös housut olivat mustat.^[4] Vierasasujen väri on vaihdellut violetista, mustaan ja siniseen.

Vuonna 1980 Real Madrid teki Adidaksen kanssa sopimuksen peliasujen valmistamisesta. Kaudella 1982–1983 kodinkonevalmistaja Zanussista tuli ensimmäinen yritys, jolle myytiin mainostilaa Real Madridin pelipaidasta.

Kaudella 2006–2007 peliasut valmistaa Adidas. Toinen peliasu on väriltään musta ja kolmas violetti. Pelipaitojen edustaa koristaa seuran, valmistajan ja pääsponsori BenQ-Siemensin logojen lisäksi erityinen Best Club XX Century -logo. Logo on Kansainvälisen jalkapalloliiton kunnianosoitus seuralle sen pitkästä ja menestyksekkäästä historiasta, ja Real Madrid on ainoa seura maailmassa, joka saa käyttää logoa.^[5]

Valmistajat

Adidas (1980–1986)
Hummel (1986–1994)
Kelme (1994–1998)
Adidas (1998–)

Sponsorit

Zanussi (1982–1985)
Parmalat (1985–1989)
Reny Picot (1989–1991)
Otaysa (1991–1992)
Teka (1992–2001)
Realmadrid.com (2001)
Siemens Mobile (2002–2005)
Siemens (2005–2006)
BenQ-Siemens (2006–)

[muokkaa] Logo

Real Madridin alkuperäinen logo vuodelta 1902.

Seuran ensimmäinen logo koostui tyylitellyistä valkoisista nimikirjaimista M, F ja C pyöreällä sinisellä taustalla. Ensimmäinen muutos logoon tuli vuonna 1908, jolloin väritys muuttui päinvastaiseksi ja kirjaimet aseteltiin ympyrän muotoon. Nykyinen logo perustuu tähän samaan malliin.

Vuonna 1920 seura sai kuningas Alfonso XIII:ltä tittelin Real (suom. kuninkaallinen) ja logon huipulle lisättiin tämän merkiksi kruunu. Kruunu jouduttiin kuitenkin poistamaan jo vuonna 1931, kun kaikki kuninkaalliset symbolit kiellettiin Espanjan toisen tasavallan julistamisen myötä. Samassa yhteydessä logon pääväri muuttui keltaiseksi ja siihen lisättiin Kastiliaa kuvaava violetti poikkiraita.

Kruunu palasi logoon sisällissodan ja Francisco Francon valtaannousun jälkeen vuonna 1941. Sittemmin kruunua on pienennetty, poikkiraita vaihtunut siniseksi ja nimikirjainten asettelua korjattu, mutta muutoin logo on pysynyt muuttumattomana.^[6]

[muokkaa] Kilpailijat

[muokkaa] Barcelona

Real Madridin pahin kilpakumppani kotimaassa on Barcelona, jonka kanssa välit ovat olleet aika-ajoin todellakin huonot. Real Madrid ja Barcelona ovat Espanjan kaksi suurinta ja menestyneintä seuraa, ja taistelevat usein liigamestaruudesta keskenään. Seurojen kohtaaminen kahdesti vuodessa niin sanotussa el clásicossa (suom. klassikko) saa laajasti huomiota ympäri maailmaa. Seurojen välinen kitka juontaa juurensa pois pelikentiltäkin, Espanjan historiaan ja politiikkaan. Seurat on alusta alkaen nähty kilpailevien Kastilian ja Katalonian alueiden sekä Madridin ja Barcelonan kaupunkien edustajina. Myös kenraali Francisco Franco ja Espanjan aluepolitiikka tulevat aina esiin, kun seurojen välisestä kitkasta puhutaan. Franco pyrki hyötymään Real Madridin kansainvälisestä menestyksestä ja samalla hänen hallintonsa yritti avoimesti tukahduttaa kaikki alueelliset identiteetit ja muun muassa kielsi katalaanin kielen julkisen käytön.

Mieliin on jäänyt erityisesti vuoden 1943 Espanjan cupin välierien toinen osaottelu Real Madridin ja Barcelonan välillä. Barcelona voitti ensimmäisen osaottelun kotikentällään maalein 3–0, mutta kärsi toisessa osaottelussa 11–1-murskatappion. Syy tulokseen oli Francon poliisien vierailu Barcelonan pukukopissa ennen ottelun alkua ja ilmoitus, että Franco haluaa Real Madridin voittavan.^[7] Myöhemmin seurat kiistelivät Alfredo Di Stefanon pelaajaoikeuksista, jotka lopulta päätyivät Real Madridille vuonna 1953. Vuonna 2000 vastaavanlaista huomiota herätti Luís Figon siirtyminen Real Madridiin viiden Barcelonassa pelatun kauden jälkeen. Figon palatessa Camp Noulle uuden seuransa kanssa tervehti kotiyleisö entistä suosikkiaan muun muassa heittämällä kentälle sian pään tämän ollessa antamassa kulmapotkua.^[8]

[muokkaa] Atlético Madrid

Real Madridin paikallisvastustaja on Atlético Madrid, jota vastaan pelatut ottelut ovat aina kuumia ja tapahtumarikkaita. Seurojen yhteinen historia ulottuu vuoteen 1904, jolloin joukko Realin toimintaan pettyneitä pelaajia siirtyi Atléticoon. Kilpailua lietsoi myös Atléticon tausta työväenluokan joukkueena, kun taas Realin kannattajat olivat keskiluokasta. Nykyään nämä rajat ovat tosin paljolti himmenneet.

Mielenkiintoista on myös se, että Real Madridissa seuraikonin asemassa oleva edustusjoukkueen kapteeni Raúl edusti juniorina Atléticoa.

[muokkaa] Valmentajat

Real Madridin menestynein valmentaja on seuraa vuosina 1960–1974 valmentanut Miguel Muñoz, joka aiemmin teki myös mittavan pelaajauran seurassa. Hänen johdollaan seura voitti muun muassa yhdeksän liigamestaruutta ja kaksi Euroopan cupia. Seuran nykyinen valmentaja, kauden 2006–2007 alla palkattu italialainen Fabio Capello luotsasi Real Madridin liigamestaruuteen jo valmentaessaan seuraa edellisen kerran kaudella 1996–1997 ja on valmentanut menestyksekkäästi myös useita italialaisseuroja.

Arthur Johnson (1910–1920)
Juan de Carcér (1920–1926)
Pedro Llorente (1926–1927)
José Berraondo (1927–1929)
José Quirante (1929–1930)
Lippo Hertza (1930–1932)
Robert Firsth (1932–1934)
Francisco Bru (1934–1941)
Juan Armet (1941–1943)
Ramón Encinas (1943–1945)
Jacinto Quincoces (1945–1946)
Baltasar Albéniz (1946–1948)
Michael Keeping (1948–1951)
Héctor Scarone (1951–1952)
Juan Antonio Ipiña (1952–1953)
Enrique Fernández (1953–1955)

José Villalonga (1955–1957)
Luis Carniglia (1957–1959)
Manuel Fleitas (1959–1960)
Miguel Muñoz (1960–1974)
Luis Molowny (1974)
Miljan Miljanić (1974–1977)
Luis Molowny (1977–1979)
Vujadin Boškov (1979–1982)
Luis Molowny (1982)
Alfredo Di Stefano (1982–1984)
Amancio Amaro (1984–1985)
Luis Molowny (1985–1985)
Leo Beenhakker (1986–1989)
John Toshack (1989–1990)
Alfredo Di Stefano (1990–1991)
Radomir Antić (1991–1992)

Leo Beenhakker (1992)
Benito Floro (1992–1994)
Vicente del Bosque (1994)
Jorge Valdano (1994–1996)
Arsenio Iglesias (1996)
Fabio Capello (1996–1997)
Jupp Heynckes (1997–1998)
Guus Hiddink (1998–1999)
John Toshack (1999)
Vicente del Bosque (1999–2003)
Carlos Queiroz (2003–2004)
José Antonio Camacho (2004)
Mariano García Remón (2004)
Vanderlei Luxemburgo (2004–2005)
Juan Ramón López Caro (2005–2006)
Fabio Capello (2006–)

[muokkaa] Puheenjohtajat

Real Madridin pitkäaikaisin puheenjohtaja Santiago Bernabéu.

Real Madridilla on ollut historiansa aikana yhteensä 17 puheenjohtajaa. Heistä ensimmäiseksi lasketaan usein Julián Palacios, joka johti Football Club Sky -nimisestä seurasta eronnutta joukkoa ennen Madrid Football Clubin virallista perustamista vuonna 1902. Pitkäaikaisin ja menestynein puheenjohtajista on Santiago Bernabéu, joka toimi tehtävässä yhteensä 35 vuotta (1943–1978). Adolfo Meléndez on puheenjohtajista ainoa, joka on toiminut tehtävässä kahteen eri otteeseen (1908–1916 ja 1939–1940). Puheenjohtaja valitaan seuran jäsenten suorittamassa äänestyksessä. Nykyinen puheenjohtaja Ramón Calderón on toiminut tehtävässä vuodesta 2006.

Julián Palacios (1900–1902)
Juan Padrós (1902–1904)
Carlos Padrós (1904–1908)
Adolfo Meléndez (1908–1916)
Pedro Parages (1916–1925)
Luis de Urquijo (1926–1929)
Luis Usera Bugallal (1929–1935)
Rafael Sánchez Guerra (1935–1939)
Adolfo Meléndez (1939–1940)

Antonio Santos Peralba (1940–1943)
Santiago Bernabéu (1943–1978)
Luis de Carlos (1978–1985)
Ramón Mendoza (1985–1995)
Lorenzo Sanz (1995–2000)
Florentino Pérez (2000–2006)
Luís Gómez-Montejano Arroyo (2006)
Fernando Martín Álvarez (2006)
Ramón Calderón (2006–)

[muokkaa] Trofeo Santiago Bernabéu

Trofeo Santiago Bernabéu on vuodesta 1979 pelattu kutsuturnaus, jonka Real Madrid järjestää edesmenneen puheenjohtajansa Santiago Bernabéun kunniaksi. Vuosina 1979–1984 ja 1986 turnaukseen otti osaa neljä joukkuetta ja se koostui välieristä, pronssiottelusta ja loppuottelusta. Vuonna 1985 ja vuodesta 1987 on pelattu vain yksi ottelu Real Madridin ja toisen kutsutun joukkueen välillä lukuun ottamatta vuotta 2002, jolloin turnaus pelattiin jälleen neljän joukkueen kesken Real Madridin satavuotisjuhlallisuuksien vuoksi.^[9]

1979: Bayern München
1980: Bayern München
1981: Real Madrid
1982: Hamburg
1983: Real Madrid
1984: Real Madrid
1985: Real Madrid
1986: Dynamo Kiova
1987: Real Madrid
1988: Milan

1989: Real Madrid
1990: Milan
1991: Real Madrid
1992: Ajax
1993: Internazionale
1994: Real Madrid
1995: Real Madrid
1996: Real Madrid
1997: Real Madrid
1998: Real Madrid

1999: Real Madrid
2000: Real Madrid
2001: Internazionale
2002: Bayern München
2003: Real Madrid
2004: Universidad
2005: Real Madrid
2006: Real Madrid

[muokkaa] Muut lajit

Manolo Santana voitti miesten kaksinpelin Wimbledonissa vuonna 1966 edustaessaan Real Madridia.

Jalkapallon ja koripallon lisäksi seuralla on ollut toimintaa lukuisissa muissa lajeissa, jotka ovat kukin kuitenkin yksi kerrallaan hiipuneet. Näihin kuuluvat baseball, käsipallo, lentopallo, nyrkkeily, paini, pelota, pöytätennis, rugby, šakki, tennis, uinti, voimistelu ja yleisurheilu.

Parhaiten seura on näistä menestynyt lentopallossa. Lentopallojaosto perustettiin vuonna 1952 ja kaksi vuotta myöhemmin seura voitti ensimmäisen 12:sta cup-mestaruudestaan. Suurin menestys ajoittui kuitenkin 1970-luvulle, jolloin seura voitti seitsemän liigamestaruutta. Mainitsemisen arvoinen on myös tennispelaaja Manolo Santanan miesten kaksinpelin voitto Wimbledonissa vuonna 1966.^[10]

Syyskuussa 2006 Real Madridin varapuheenjohtaja Juan Mendoza kertoi seuran olevan kiinnostunut rugbytoimintansa elvyttämisestä. Tämä tapahtuisi jo olemassaolevan paikallisseuran CRC Madrid Noroesten kautta. Seura on kotoisin Madridin naapurikunnasta Pozuelo de Alarcónista ja pelaa Espanjan pääsarjassa División de Honorissa. Samassa yhteydessä Mendoza mainitsi myös naisjalkapallo- ja futsaljaoston olevan seuran suunnitelmissa.^[11]

[muokkaa] Formula 1 -sponsorointi

Real Madridin puheenjohtaja Ramón Calderón ilmoitti lokakuussa 2006, että seura tulee sponsoroimaan Formula 1 -autoa kauden 2007 Espanjan Grand Prix'ssä ja mahdollisesti toisessakin osakilpailussa. Sponsoroitavaa tallia ei ole vielä paljastettu, mutta auto on tarkoitus maalata valkoiseksi ja siihen laitetaan seuran logo.^[12]