Ristiäiset
Wikipedia
Ristiäiset on suomalainen kristillinen juhlatilaisuus, jolla on kaksi tehtävää. Yleensä lapsi esitellään ja lapsen nimi julistetaan ensimmäistä kertaa sukulaisille ja muulle lähipiirille juuri ristiäisissä. Ristiäisiin liittyy myös yleensä kaste, jossa lapsi otetaan kristillisen kirkon jäseneksi.
Arkikielessä sana ristiäiset on laajentunut tarkoittamaan myös eläinten, rakennusten ja kulkuneuvojen ja vastaavien nimenantojuhlia. Näissä juhlissa nimettävä saatetaan ”kastaa” esimerkiksi shamppanjapullolla.
Suurimmat kristilliset kirkkokunnat käyttävät lapsikastetta. Suomalaisessa kasteessa kristitty pappi valelee vettä lapsen päähän (tästä nimitys kastaminen) ja sanoo kastavansa hänet Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Alun perin pappi luki paholaisen häätömanauksen, sillä kaste oli alun perin kaste paholaisen häätämistä eli eksorkisma). Myöhemmin evankelis-luterilainen kirkko luopui paholaisen häätämisestä kasteen yhteydessä. Nykyisen kristillisen evankelis-luterilaisen opin mukaan kaste on niin sanottu sakramentti eli pyhä toimitus, jossa lapsi otetaan seurakunnan yhteyteen. Jotkut kristilliset ryhmät eivät hyväksy lapsikastetta, vaan käyttävät aikuiskastetta. Aikuiskasteeseen liittyvää tilaisuutta ei kutsuta ristiäisiksi.
Uskonnottomille lapsille järjestetyistä nimenantotilaisuuksista käytetään nimitystä nimiäiset, koska monet uskonnottomat eivät halua käyttää kristinuskoon viittaavaa ristiäiset-sanaa.
