Rouva Bovary
Wikipedia
Rouva Bovary (Madame Bovary) on ranskalaskirjailija Gustave Flaubertin tunnetuin romaani. Rouva Bovary johti julkaistuaan 1857 skandaaliin siveettömyydestä ja sai painoluvan vasta oikeusjutun jälkeen. Nykyisin romaania pidetään eräänä ensimmäisenä modernina realistisena romaanina.
Rouva Bovary kertoo maalaislääkärin vaimosta, Emma Bovarystä, joka pitää avioliiton ulkopuolisia suhteita ja elää yli varojensa paetakseen elämänsä tyhjyyttä. Romaanin peruskuvio on varsin yksinkertainen, mutta sen suurin merkitys löytyykin piilotasoista ja hyvin tarkoista yksityiskohdista. Flaubert kirjoitti romaania seitsemän vuotta.
[muokkaa] Yhteenveto
Rouva Bovary sijoittuu Pohjois-Ranskan maaseudulle, Rouenin lähettyville. Lääkäri Charles Bovary nai kauniin maalaistytön, Emman. Emma kaipaa elämäänsä luksusta ja romanssia, joita hän saa lukemalla viihdekirjallisuutta. Charles ansaitsee hyvin, mutta on tylsä ja kömpelö. Kun Emma tulee raskaaksi ja synnyttää tyttären, uskoo hän elämän olevan käytännössä ohi.
Charles uskoo Emman kaipaavan paikanvaihdosta ja he muuttavat Tostesin kylästä yhtä pitkästyttävään Yonvillen kylään. Siellä Emma tapaa nuoren lakiopiskelijan Léonin, joka jakaa Emman kanssa kaipuun "hienompaan elämään". Léonin palattua Pariisiin, Emma aloittaa suhteen rikkaan maanomistajan, Rodolphen kanssa. Emma tekee suunnitelman Rodolphen kanssa pakenemisesta. Rodolphe ei kuitenkaan rakasta Emmaa, vaan luopuu suunnitelmasta sen toteuttamista edeltävänä iltana.
Emma ja Charles käyvät Rouenissa oopperassa, jossa Emma tapaa taas Léonin. He aloittavat suhteen ja Emma menee joka viikko kaupunkiin tapamaan Léonia, Charles uskoo hänen käyvän pianotunneilla. Samaan aikaan Emma tuhlaa huomattavia summia paikalliselle vaatturille. Kun Emman tekemät suuret velat alkavat kaatua päälle ja aviorikokset ovat vaarassa paljastua, näkee hän itsemurhan ainoa pakotienä. Hän nielee arsenikkiä ja kuolee hitaasti ja tuskallisesti. Emmalle lojaalina pysynyt Charles on suunniltaan etenkin löydettyään Rodolphen kirjeet. Vähän ajan päästä hänkin kuolee jättäen tyttärensä orvoksi.
[muokkaa] Tyyli
Romaani on malliesimerkki realismista. Flaubert ei kommentoi suoraan Emma Bovaryn moraalia ja välttää tämän aviorikosten tuomitsemista. Tästä jotkut aikalaiset päättelivät Flaubertin ihannoivan aviorikoksia, mikä johti skandaaliin.
Realismin ja romantiikan vastakkainasettelu näkyy romaanissa selvästi, kun Emman idealistiset haaveet asetetaan todellisuutta vasten. Romaani onkin usein nähty romanttisen haihattelun kritiikkinä. Kuitenkin Flaubertin lausuma "Emma Bovary, c'est moi" ("Minä olen Emma Bovary") mutkistaa tätä tulkintaa.
