Salla
Wikipedia
Sallan kunta | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.salla.fi | |||||
Sijainti | |||||
Lääni | Lapin lääni | ||||
Maakunta | Lapin maakunta | ||||
Seutukunta | Itä-Lapin seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
Perustamisvuosi | 1857 Kemijärvestä Kuolajärvenä | ||||
Kuntaliitokset | |||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
5 872,47 km² 5 730,01 km² 142,46 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
4 573 (31.12.2005) 0,8 as/km² |
||||
Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
Kunnallisvero | 18,75 % | ||||
Kunnanjohtaja | Kari Väyrynen | ||||
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
Salla (aik. Kuolajärvi) on Lapin läänissä, Itä-Lapin seutukunnassa sijaitseva kunta, jossa asuu 4 573 ihmistä (31.12.2005). Sallan kirkonkylältä on matkaa Kemijärvelle 67 kilometriä, Kuusamoon 115 kilometriä ja Rovaniemelle noin 150 kilometriä. Kantalahteen kirkonkylältä kertyy matkaa 214 kilometriä.
Kunnan pinta-ala on 5 872,47 km², josta 142,46 km² on vesistöä. Asukastiheys on n. 0,8 asukasta maaneliökilometrillä. Kunnan taajamat ovat Sallan kirkonkylä (n. 2 200 as.), Kursu (n. 300 as.) ja Salmivaara. Kelloselässä sijaitsee Kelloselän rajanylityspaikka. Salla on tunnettu matkailupaikkakuntana, mutta myös korkean työttömyyden alueena. Sallassa sijaitsee Sallatunturin matkailukeskus ja Poropuisto. Kunnan alueella sijaitsee myös Oulangan kansallispuisto, joka ulottuu myös Kuusamon kaupungin puolelle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kuolajärvi oli turkisaluetta. Siellä oli 19 kotakuntaa 1555. Suuren Pohjan sodan jälkeen uudisasutus laajeni. Kuolajärvi kuului vuodesta 1776 osaksi Kemijärveä. Hankalien ja pitkien yhteyksien vuoksi kuolajärveläiset anoivat 1824 oikeutta Kemijärven alaiseen kappeliseurakuntaan, mikä vahvistettiin 1857.
Metsäteollisuus ja tukinajo toivat Kuolajärvelle sosialismin ajatuksen ja paikkakunnalla oli 1906 tukkityöläisten lakkoja. Muurmannin rata paransi Venäjän pohjois-etelä-yhteyksiä, minkä vuoksi Kuolajärvstä tuli sotatarvikkeiden kuljetusreitti Venäjälle.
Kunnan nimi muutettiin 1936 Sallaksi. Talvi- ja jatkosotien seurauksena noin puolet Sallan alueesta menetettiin ja kuntakeskus, Kuolajärvi jäi luovutetulle alueelle, minkä vuoksi se siirrettiin Märkäjärvelle länsiosaan kuntaa.
Jälleenrakennuskautena ja 1960-luvulla kunnan väkiluku kasvoi, mutta kääntyi maatalouden rakennemuutoksen vuoksi laskuun 1970-luvulla. Toinen muutosaalto tuli 1990-luvulla.
Suuri osa kunnasta, niin sanottu "Vanha-Salla", jossa sijaitsi vanha kuntakeskus, luovutettiin talvisodan ja uudelleen jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle. Kunta jatkoi kuitenkin itsenäisenä, vaikka se menetti melkein puolet pinta-alastaan rauhansopimuksen seurauksena. Sodan jälkeen kunta jälleenrakennettiin ja kodittomaksi jäänyt osa asukkaista asutettiin ympäri niin kutsuttua "tynkä-Sallaa". Kunta eli vahvaa nousukautta aina 1960-luvun loppuun saakka, jolloin alkoi suuri muuttoliike enimmäkseen Ruotsiin. Vuonna 1966 kunnassa asui yli 11 000 ihmistä. Kiihkeimmän muuton vuosina monet kylät menettivät jopa puolet asukkaistaan ja kunnan väkiluku laski rajusti.
[muokkaa] Luovutetun alueen kylät
Korja, Kuolajärvi, Kurtti, Lampela, Sallansuu, Sovajärvi, Tuutijärvi, Vuorijärvi.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Sallan kunnan kotisivut
- Kursu, kylä Sallassa
- Kuolajärvi, kylä vanhassa Sallassa
- Esky, Etelä-Sallan KehittämisYhdistys
- Kyläreitti Sallan kunnassa matkusteleville
- Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Sallan kunnassa
Aatsinki Ahola Ahvenselkä Hautajärvi Hietajärvi Hirvasvaara Kallunki Kelloselkä Kotala Koutelo Kursu Käsmä Märkäjärvi - Sallan kuntakeskus Naruska Niemelä Onkamo Pahkakumpu Paloperä Saija Salmivaara Selkälä Tuohikylä Vallovaara Varvikko Vittikko
Ala-Kurtti Korja Kuolajärvi Lampela Salla Sallansuu Sovajärvi Tuutijärvi Vuorijärvi Ylä-Kurtti