Salpakangas

Wikipedia

Salpakangas on Hollolan kuntakeskus. Se sijaitsee valtatie 12:n varrella ja on perustettu kuntakeskukseksi 1960-luvun lopulla, jolloin valtatie 12 oikaistiin kulkemaan Vesalan ja Soramäen kautta suoraan Lahden Metsäkankaalle päin.

Nimi Salpakangas on annettu 1960-luvun lopulla ja se viittaa Salpausselkään. Aiemmin alue oli Okeroisten kylän osa.

Salpakankaalle muodostui useita asutusalueita. Valtatatie 12:n pohjoispuolelle Vesalaan matalien kerrostalojen Soramäki, siitä pohjoiseen Isolle-Tiilijärvelle asti Tiilikankaan pientaloalue Keski-Tiilijärven ja Hälvälän väliin. Pienen Tiilijärven ja Keski-Tiilijärven länsipuolelle rakennettiin Tiilijärvi-niminen matalien kerrostalojen ja pientalojen alue, joka päättyy suon laidassa olevaan peruskoulun urheilukenttään Kankaalla. Tien pohjoispuolella harju laskeutuu alas ja päättyy (Yli-)Kartanoon valtatien eteläpuolella ja sen pohjoispuolella Hollolan ensimmäiseen teollisuusalueeseen, joka päättyy Tiirismaahan.

Valtatie 12:n eteläpuolella ja Riihimäelle johtavan Kantatie 54:n itäpuolella on taas Vanhatalo, Hedelmätarha ja Kartano. Kangas maantieteellisesti ulottuu Vanhantalon ja Hedelmätarhan väliseltä alueelta, missä on peruskoulun erityisluokkia ja Hollolan lukio valtatie 12:n poikki Isolle-Tiilijärvelle.

Käytännössä kuitenkin Kankaaksi kutsutaan enää vain pääasiassa valtatien pohjoispuolista osaa koska Vanhantalon pienataloalue jatkuu rivitaloilla ja siitä itään päin alavalla maalla on jo korkeiden kerrostalojen Hedelmätarha.

Sisällysluettelo 1 Valtatie 12:n eteläpuoliset alueet 1.1 Vanhatalo [1] 1.2 Hedelmätarha [2] 1.3 Kartano [3] 2 Valtatie 12:n pohjoispuoliset alueet 2.1 Soramäki [4] 2.2 Tiilikangas [5] 2.3 Tiilijärvi [6] 2.4 Kangas 2.5 Salpakankaan teollisuusalue 3 Yleistä 3.1 Rakentaminen 3.2 Palvelut 4 Lähteitä 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Valtatie 12:n eteläpuoliset alueet

[muokkaa] Vanhatalo ^[1]

Kantatie 54n itäpuolella ja valtatie 12 eteläpuolella oleva Vanhatalo on pientaloaluetta, jossa sijaitsee myös motelli. Alue jatkuu itäänpäin mentäessä Hollolan lukion ja peruskoulun erityisluokkien käytössä olevilla rakennuksilla, joihin kuuluu myös aikaisemmin Hollolan pääkirjastona käytetty rakennus Hedelmätarhantien länsipuolella. Koulujen eteläpuolella on hiekkapäällysteinen urheilukenttä.

[muokkaa] Hedelmätarha ^[2]

Hedelmätarha on 1970-luvulla kerrostaloaalueeksi rakennettu asuma-alue, missä sijaitseviin kerrostaloihin on 2000-luvun alussa tehty korjauksia mm. julkisivun osalta. Hedelmätarha sijaitsee alavalla maalla verrattuna Vanhataloon ja kallioon. Kerrostaloalueella ei ole metsää, minkä vuoksi se on melko valoisa kesäaikaan. Hedelmätarhan eteläosassa on pientaloaluetta ja lampi, josta alkaa metsä etelään päin mentäessä. Hedelmätarhan päättyy Vanhantalon ja Kankaan tapaan korkeamalla olevaan Ala-Okeroistentiehen, joka on Renkomäelle nykyiään Ala-Okeroiseksi kutsuttavan kylän itäpuolelta ja Riihelän länsipuolelta johtava seututie 296.

[muokkaa] Kartano ^[3]

Kartano on Ala-Okeroistentien itäpuolella ja valtatie 12:n eteläpuolella olevalla rinteellä oleva kerrostaloalue, joka on yksi Salpakankaan varhaisimmista asutusalueista aivan Lahden rajalla. Siellä on aikaisemmin toiminut Lahden Seudun Osuuspankin Kartanon konttori.

Samalla kohdalla valtatie 12:n pohjoispuolella on Salpakankaan teollisuusalue, joka oli 1960-luvulla Hollolan ensimmäinen. Salpakankaan teollisuusalueen tultua 1970-luvulla rakennetuksi, perustettiin Kukonkoivuun toinen. Kukonkoivun teollisuusaluetta kutsutaan myös ajanmukaisesti Kukonkoivun yrityspuistoksi.

[muokkaa] Valtatie 12:n pohjoispuoliset alueet

Kukonkoivusta Tampereen suunnasta Lahtea lähestyttäessä valtatie 12:n linjaus kulkee Salpakankaalle päin Vesalan kautta. Vesalassa Hollolan kirkonkylään johtavan tien varrella on 2000-luvulla toteutettu pientaloalue, josta ovat pyörätieyhteydet varsinaiselle Salpakankaalle Soramäen kautta.

[muokkaa] Soramäki ^[4]

Soramäki on sijaitsee harjulla ja sinne on rakennettu 1970-luvulla matalia tiilisiä kerrostaloja, joita toteuttamassa oli Salpausselän Säästöpankki. Tästä johtuu Soramäestä vanhinta valtatie 12:n linjausta pitkin Salpakankaan keskustaan kulkevan Kolmenässäntien nimi (SSS - Salpausselän Säästöpankki).

Soramäen näkyvin tunnusmerkki oli myöhemmin konkurssiin mennyt Esko Järvisen suksitehdas, joka on purettu ja jonka tontille rakennetaan rivitaloja, Hollolan paloasema sekä pieni Soramäen ostoskeskus.

[muokkaa] Tiilikangas ^[5]

Myöhemmin aluetta laajennettiin pohjoiseen Tiilikankaalle aina Isolle Tiilijärvelle asti suon itäpuolelta sen pohjoispuolella olevaan kangasmetsään.

[muokkaa] Tiilijärvi ^[6]

Soramäen ja Tiilikankaan itäpuolella on Pieni Tiilijärvi ja Keski-Tiilijärvi. Järvien itäpuolella on jälleen kangasmetsää, johon on 1970-luvulla toteutettu rivitalo- ja pientaloasutusta Isoon-Tiilijärveen pohjoisessa ja Soisalmen suohon saakka idässä.

[muokkaa] Kangas

Soisalmen suon eteläpuolella ja Tiilijärventien itäpuolella sijaitsee nykyisen Kankaan alue (virallisesti Kangas on laaja alue, joka ulottuu valtatie 12:n eteläpuolelle Vanhantalon ja Hedelmätarhan alueiden väliin. Se on Salpakankaan ydinaluetta ja siellä on Hollolan kunnantalo, ostoskeskus, peruskoulu, uimahalli ja Tiirismaan terveyskeskus ja palvelutalot sekä kolme elintarvikekauppaa neljästä.

[muokkaa] Salpakankaan teollisuusalue

Kankaan itäpuolella on suuri entinen sorakuoppa ja Salpakankaan Lahden rajalle ulottuva teollisuusalue. Salpakankaan teollisuusalueelta sulki Foxxconn toisen Lahden seudulla olevan tehtaansa. Se oli yksi merkittävimmistä Hollolan työllistäjistä. Hollolan ja Lahden tehtaiden työntekijöistä noin puoluet on siirtynyt Kempille, Uponorille ja muihin muovialan yrityksiin. Hehtaarin laajuisista käyttämättä jääneistä tiloista on noin puolet vuokrattu.

[muokkaa] Yleistä

[muokkaa] Rakentaminen

Kaiken kaikkiaan Salpakankaan taajaman osissa asuu noin 10 000 asukasta, mikä muodostaa noin puolet Hollolan asutuksesta. 1990-luvulla Salpakankaan ydinosan kehittämistä on jatkettu tiilivuoratuilla kerros- ja palvelutaloilla, missä palvelutalon asujille etuna on Tiirismaan terveyskeskuksen läheisyys. Ensimmäisen korkean palvelutalo Huilin jälkeen rakennetaan uuden pääkirjaston ja Terveystien väliin uutta palvelutaloa.

Hollolan seurakunta rakentaa Salpakankaalle uuden seurakuntakeskuksen 1970-luvulla Siporex-harkoista tehdyn jatkajaksi.

[muokkaa] Palvelut

Salpakankaan palvelualoilla on alkanut vaikuttaa Renkomäen voimakkaan kehityksen vaikutus. Erikoiskauppaa, kuten huonekaluliike-, suutari-, tietokone-, lukkoseppä- tai muita palveluita on vaikea ylläpitää Salpakankaalla Renkomäen ja Lahden vähittäiskaupan kehittymisen vuoksi. Kuitenkaan tämä ei ole vaikuttanut urheiluliikkeisiin, joita on kaksi.

Elintarvikkeiden vähittäiskauppa on kehittynyttä. Salpakankaalla sijaitsee S-market, K-market, Ruokavarasto ja Lidl. Vuoden 2006 aikana loppui Sparin järjestelyjen vuoksi Spar, koska se sijaitsi vastapäätä S-market:ia.

[muokkaa] Lähteitä

1. ↑ Karttapaikka:Vanhatalo [1]
2. ↑ Karttapaikka:Hedelmätarha [2]
3. ↑ Karttapaikka:Kartano [3]
4. ↑ Karttapaikka:Soramäki [4]
5. ↑ Karttapaikka Tiilikangas [5]
6. ↑ Karttapaikka Tiilijärvi [6]

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Karttapaikka: [7] Okeroinen

• Karttapaikka: [8] Kangas (Salpakangas)

• Karttapaikka: [9] Tiirismaa

• Karttapaikka: [10] Vesala