Hollola

Wikipedia

Hollolan kunta
vaakuna sijainti
www.hollola.fi
Sijainti	60°59′15″N, 25°31′00″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1865
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa - sisävesi	531,92 km² 463,34 km² 68,58 km²
Väkiluku - väestötiheys	21 197 (31.12.2005) 44,8 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,50 %
Kunnanjohtaja	Päivi Rahkonen
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.

Hallinnollisesti Hollola kuuluu Lahden kaupunkiseutuun ja Lahden seutukuntaan. Hollolan naapurikunnat ovat pohjoisessa Asikkala (38 km), idässä Lahti (13 km) ja Nastola (30 km), kaakossa Orimattila (31 km), lounaassa Kärkölä (20 km) ja lännessä Hämeenkoski (15 km). Matkaa Helsinkiin on 111 km, Tampereelle 113 km ja Jyväskylään 180 km.

Hollola on hevosenkengän muotoinen alue Lahden vieressä. Etelä-Suomen korkein kohta, Tiirismaa, sijaitsee Hollolassa Salpakankaan kuntakeskuksen ja Iso-Tiilijärven takana. Korkeutensa vuoksi Tiirismaalla sijaitsee myös Yleisradion Lahdesta siirtynyt radio- ja televisiolähetysasema sekä Messilän kartanoon liittyvä laskettelukeskus.

Hollolan väkiluku on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana, minkä vuoksi kunta on kehittänyt palveluitaan. Vuonna 2004 valmistui uusi kirjastorakennus, johon Hollolan entinen pääkirjasto muutti. Pääkirjastossa samoin kuin Kalliolan sivukirjastossa on avoin WLAN, jota voi käyttää vapaasti ilman rekisteröitymistä.

Hollola valittiin 2004 Suomen luovimmaksi kunnaksi.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Elinkeinot 3 Opetus 4 Asutus 5 Nähtävyydet 5.1 Hollolan kirkonkylä 5.1.1 Hollolan keskiaikainen kivikirkko 5.1.2 Kapatuosian linnavuori 5.1.3 Kotiseutumuseon sota-ajan näyttely 5.1.4 Hentilän talomuseo 5.1.5 Hollolan kunnantupa 5.2 Pyhäniemi 5.2.1 Pyhäniemen kartano 6 Herrala 6.1 Herralan kylämuseo 7 Tiirismaa 7.1 Niukkaravinteinen Iso-Tiilijärvi 7.2 Messilä 8 Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt 9 Luonnonsuojelualueet 10 Toiminta 10.1 Tapahtumia 10.2 Kyläyhdistyksiä 10.3 Hankkeita 11 Henkilöitä 11.1 Kansanedustajat 11.1.1 Varakansanedustajat 12 Ystävyyskunnat 13 Lähteet 14 Aiheesta muualla 14.1 Luonto 14.2 Kartat 14.3 Keskustelusivut 14.4 Tilastot 14.5 Historiatietoja

[muokkaa] Historia

Hollola on seudun entinen emäpitäjä jo 1200-luvulta. Lahden kylän kehitys kauppalaksi ja lopulta Lahden kaupungiksi alkoi siitä, kun rakennettiin Lahden-Riihimäen rautatie ja Vesijärven asema Päijänteen eteläosan, Vesijärven rantaan.

Hollolan kunnan kehitys maaseutuvaltaisesta maalaiskunnasta teollistuvaksi taajamaksi alkoi 1960-luvun lopulla, kun Ala-Okeroisten kylään kaavoitettiin uusi taajama, Salpakangas. Salpakankaasta kasvoi Tampereen-Lahden—valtatien varteen uusi kuntakeskus. Hollola on ollut koko Päijät-Hämeen nopeimmin asukasluvultaan kasvanut kunta. Teollisuus on sijoittunut Salpakankaan teollisuusalueelle valtatien varrelle Lahden rajalle ja lännemmäs Salpakankaan länsipuolelle Kukonkoivun alueelle.

[muokkaa] Elinkeinot

Hollolan suurimmat yritystyönantajat ovat: ^[1]

• Makron Oy, 140 työntekijää; kotisivu
• prosessilaitteita valmistava Vaahto Oy (Vaahto Group Plc Oyj), 122 työntekijää; kotisivu
• ympäristörakentamiseen erikoistunut Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy', 113 työntekijää; kotisivu
• paperikoneiden osia valmistava Metso Paper Oy, 110 työntekijää
• puunkäsittelylaitteita valmistava Andritz Oy, 104 työntekijää; kotisivu
• materiaalikäsittelylaitteistoja valmistava Sandvik Materials Handling - Roxon Oy, 95 työntekijää; kotisivu
• tuotepakkauksia valmistava Muovijaloste Oy, 83 työntekijää; kotisivu
• elementtejä valmistava Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, 73 työntekijää; kotisivu
• Porkka Finland Oy (Huurre Group), 72 työntekijää; kotisivu
• suunnittelutoimisto Etteplan Oyj, 64 työntekijää
• SEW-Eurodrive Oy, 63 työntekijää; kotisivu
• Suomen Kotikylmiö Oy, 60 työntekijää; kotisivu
• kemikaaleja ja lattiapinnotteita valmistava Solmaster Oy, 55 työntekijää; kotisivu
• Holmet Oy, 54 työntekijää; kotisivu
• Naisten Pukutehdas Oy, 48 työntekijää
• Trelmec Oy, 45 työntekijää; kotisivu

Suomen Keksijäin Keskusliitto (KEKE) yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa valitsivat Hollolan Suomen luovimmaksi kunnaksi 2004 mm. Hollolassa haettujen patenttien määrien perusteella. Kunta suuntautuu Kukonkoivun yrityspuiston kehittämiseen ja Nostavaan kaavaillun logistiikkakeskuksen tarkoituksena on osaltaan palvella Vuosaaren sataman logistiikkaa Lahden seudulla. Hollolan lukio sai 2006 Keskon kestävän kehityksen palkinnon vuosia kestäneistä ympäristöprojekteistaan.

Eimon toimintaa jatkanut Hollolan suurin yksityinen työantaja Foxconn lopetti toimintansa Hollolassa 2006. 10 000 neliömetrin tilat ovat puoliksi vuokratut pienemmille yrityksille. Hollolan kunta on lakkauttanut elinkeinotoimessaan yritysasiamiehen tehtävän 2004 ja tukeutuu elinkeinotoiminnassaan Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:hyn, jota omistaa Lahden kaupungin lisäksi joukko lähialueen kuntia ja Orimattilan kaupunki.

[muokkaa] Opetus

Kunnassa on 11 peruskoulun ala-astetta:

• Keskustassa Vanhatalon alueella Kankaan koulu
• Salpakankaan koulu
• Kartanossa Ylikartanon koulu
• Soramäki-Tiilikankaalla Tiilikankaan koulu

Salpakankaan kuntakeskuksen alueen ulkopuolella omat koulut ovat

• Miekkiössä [1], Miekkiön koulun verkkolehti [2]
• Nostavalla [3]
• Herralassa [4]
• Hälvälässä [5]
• Uskilassa [6]
• Pyhäniemessä [7]

Kastarin koulu lakkautettiin 2006.

Vesijärven lahden takana Lahden pohjoispuolella Vesikansassa

• Paimelan koulu [8]
• Kalliolan koulut [9]

Peruskoulun ylimmät luokat ja lukio

• yksi yläaste varsinaisessa kuntakeskuksessa
• Hollolan lukio Vanhatalossa sekä

Muut oppilaitokset

• Lahden käsi- ja taideteollinen oppilaitos Kukonkoivussa.

[muokkaa] Asutus

Keskelle Hollolaa muodostunut Lahden kaupunki ja Vesijärvi jakavat Hollolan kunnan Vesijärven länsipuolella sijaitsevaksi Maakansaksi ja itäpuolella sijaitsevaksi Vesikansaksi. Maakansa muodostaa valtaosan kunnan pinta-alasta. Vesikansan muodostavat pohjoisesta Asikkalan rajalta etelään päin Lahden rajalle lueteltuina Paimela, Kalliola ja Kukkila. Lahden läntisen kaupunginosan, Jalkarannan, sanotaan saaneen nimensä siitä, että Hollolan kirkkoon jalan tulleet olisivat pysähtyneet siellä lepuuttelemaan jalkojaan.

Yli puolet kunnan asukkaista asuu kuntakeskus Salpakankaalla ja runsas kymmenesosa Kukkilan sekä Kalliolan kylissä. Loput asukkaista ovat jakautuneena melko tasaisesti muihin kyliin.

Väestötilastoinnin mukaiset kylät ovat: Herrala, Kirkonkylä, Kukkila-Kalliola (Vesikansassa), Paimela (Vesikansassa), Pyhäniemi, Miekkiö, Nostava, Salpakangas (kuntakeskus), Sairakkala ja Vainio-Korpikylä.

Lahden kaupunki sai alkunsa 1870 valmistuneen Lahti-Riihimäki junaradan ja teollistumisen vaikutuksesta. Hollolan kunnassa Vesijärven rannalla sijaitseva Lahden kylä haki kaupunginoikeuksia ja sai 5.6.1878 kauppalan oikeudet. Se sai vasta 1.11.1905 itsenäisen kaupungin oikeudet. Kaupunginoikeuksien myöntäminen saatiin tiedoksi vasta runsaan kahden viikon kuluttua, koska Venäjällä oli hävittyyn Venäjän-Japanin sotaan liittyen lakkoliikkeitä ja levottomuuksia.

[muokkaa] Nähtävyydet

[muokkaa] Hollolan kirkonkylä

[muokkaa] Hollolan keskiaikainen kivikirkko

Pyhän Marian kirkko oli nykyisen Päijät-Hämeen muinainen keskus. Kirkossa on 550 istumapaikkaa. Tampereen hiippakuntaan kuuluva kivikirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495—1510 välisenä aikana; sakaristo 1495, kirkkosali 1500 ja asehuone 1505 jälkeen.

Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480—1560 välisenä aikana. Kirkko on kuuluisa hyvin säilyneistä puuveistoksista. Kattoon iskeneen salaman vuoksi puiset kattorakennelmat paloivat 1642. Kirkko peruskorjattiin vuosina 1934—1935.

Kirkon eteläpuolella on keltainen Helsingin uusklassisen keskustan suunnitelleen Carl Ludwig Engelin mukaan suunniteltu empiré-tyyliä oleva 1829—1831 rakennettu keltainen kellotapuli.

Hollolan keskiaikaseura Medium Aevum Hollolense järjestää muutaman vuoden välein keskiaikaisiin perinteisiin liittyviä kavalkadeja. Seuraavan kerran keskiaikatapahtuma järjestetään 22.-23.7.2006. [10] [11]

Vanhalta Lahti-Tampere -valtatieltä Hollolan kirkonkylälle johtavan tien varrella on puolustusvoimien alueella oleva Hämeen rykmentin Hälvälän ampumarata ja Hollolan lentokenttä.

[muokkaa] Kapatuosian linnavuori

Kivikirkon pohjoispuolella sijaitsee rautakauteen, keskiaikaan tai molempiin ajoittuva Kapatuosian linnavuori, jolla on kesäisin auki oleva puinen näkötorni, mitä käytetään myös lintujen tarkkailuun.

[muokkaa] Kotiseutumuseon sota-ajan näyttely

Hollolan kotiseutuyhdistys pitää yllä Hollolan keskiaikaisen kivikirkon läheisyydessä kotiseutumuseota. Makasiinirakennuksessa on kaksi kerrosta, missä ensimmäisessä kerroksessa on sota-ajasta kertovaa näyttely.

[muokkaa] Hentilän talomuseo

Toinen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä kohde kirkonkylässä on Hentilän talomuseo, mihin on koottu alueelta vanhoja rakennuksia ja suuri talo Asikkalasta.

[muokkaa] Hollolan kunnantupa

Arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli 1902 valmistuneen kunnantuvan. Se on Suomen ensimmäinen arkkitehdin suunnittelema puinen kunnantalo. Kunnantupa sijaitse vastapäätä Hollolan kirkkoa ja siinä toimii tilausravintola.

[muokkaa] Pyhäniemi

[muokkaa] Pyhäniemen kartano

Kirkonkylältä Vesijärven rannan suuntaisesti Messilän tietä Lahteen päin sijaitsee 1467 perustettu ja Pyhäniemen kartano päärakennus on rakennettu 1780. Päärakennus saanut nykyisen ulkomuotonsa 1907. Kartanossa on kuvattu SF Filmin elokuva 1930- ja 1940-luvuilla ja sen lähistöllä Pyhäniemen edustalla Vesijärven jäällä toimi talvisodan viimeisinä viikkoina hävittäjälentokenttä. Kartanossa on järjestetty taidenäyttelyitä, mutta se on nykyään yksityisomistuksessa ja asumiskäytössä.

[muokkaa] Herrala

[muokkaa] Herralan kylämuseo

Herralan kylässä sijaitsee Heikan Jussin suutarinmökkimuseo.

[muokkaa] Tiirismaa

Etelä-Suomen korkeimmalla kohdalla, Tiirismaalla, on ranskalaisen Télédiffusion de France S.A.:n omistaman Digita Oy:n korkea lähetysmasto, jota kautta lähetetään Päijät-Hämeessä televisio-ohjelmat ja ULA-radion ohjelmia. [12]

Ennen Arvi Hauvosen tien päässä Tiirismaan mäellä olevaa lähetintä, vastaavat lähetykset lähetettiin Lahdesta. Radiolähetystaulukoiden Lahdesta lähetettäviksi mainitut ohjelmat lähetetään Hollolan Tiirismaalta.

[muokkaa] Niukkaravinteinen Iso-Tiilijärvi

Tiirismaalta etelään päin siihen liittyen on vähäravinteinen, kirkasvetinen ja sukelluskohteeksikin sopiva Iso-Tiilijärvi, missä näkyvyys on 5—10 metriä pohjaan. Iso-Tiilijärven uimaranta sijaitsee Tiilikankaalla Tiilikankaantien lopussa. Tiirismaalle pääsee Iso-Tiilijärven itäpuolelta Soisalmen suon poikki kulkevia pitkospuita pitkin koulukeskukseen kuuluvalta Heinsuon urheilukeskukselta, Salpakankaalta.

[muokkaa] Messilä

Messilän kartanossa toimii lomakeskus, jossa on laskettelumäkiä, golf-kenttä, ratsastusmahdollisuus, leirintä- ja asuntovaunualue sekä kuntopolun varrella sijaitseva Pirunpesäksi kutsuttu kalliohalkeama. Vesijärven rannassa Messilän kohdalla ovat pienvenelaiturit ja kesäisin toiminnassa oleva leirintäalue, missä voi viipyä myös talvisin lämmitettävällä asuntovaunulla.

[muokkaa] Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt

Hollolan valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ovat Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema, Laitialan kartano ja kulttuurimaisema sekä Voistion ja Tennilän kulttuurimaisema. Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu Kastarin-Hatsinan-Kutajoen maisema-alue sekä perinnemaisemiin Heinlammin kalliokedot sekä Huhdanjoen Tervalan niitty [13]

[muokkaa] Luonnonsuojelualueet

Hollolan Natura 2000-luonnonsuojelualueet ovat Kivijärvi, Kotajärvi, Kutajärven alue, Pähkinäkukkula, Riihikallio-Pilkanmäki ja Tiirismaa.

[muokkaa] Toiminta

[muokkaa] Tapahtumia

• Hollolan kesäillan pihasoitto 31.5.,7.6.,21.6.,5.7.,19.7.,2.8.,16.8. 18:00-[14]
• Hollolan keskiaikatapahtuma 22.-23.7.
• Martta ja Hollo

[muokkaa] Kyläyhdistyksiä

• Länsi-Hollolan kyläyhdistys [15]

[muokkaa] Hankkeita

• suunnitteilla Nostavan logistiikkakeskus
• Kukonkoivun teollisuusalueen kehittäminen

[muokkaa] Henkilöitä

• näyttelijä Ville Haapasalo
• mäkihyppääjä Janne Ahonen

[muokkaa] Kansanedustajat

• Juha Rehula
• Timo Seppälä, jää eduskunnasta pois

[muokkaa] Varakansanedustajat

• Asko Raita, ei asetu eduskuntavaaliehdokkaaksi

[muokkaa] Ystävyyskunnat

• Arborga - Arboga kommun
• Nordkapp — Nordkapp kommune
• Ebeltoft— Ebeltoft kommune

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Hollolan kunta, Yleistietoja Hollolasta 2006. Hollolan kunta. Luettu 6. tammikuuta 2006.

• Maanmittauslaitos, Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2006 1.1.2006. Maanmittauslaitos. Luettu 7. tammikuuta 2006.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Hollolan kunnan kotisivut
• Hollolan seurakunnan kotisivut
• Etelä-Suomen Sanomien Hollolaan koskevat artikkelit
• Hollolan yläaste
• Kylät ja koulut
• Tiirismaan masto, mastolle johtava Arvi Hauvosen tie ja Vesijärvelle Tiirismaalta avautuva maisema
• Hollolan Hirvenhiihtäjät ry. partiolippukunnan kotisivut
• Hollolan urheilijat

[muokkaa] Luonto

• Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Hollolan kunnassa

[muokkaa] Kartat

• Hollolan kartta
• Eniro

[muokkaa] Keskustelusivut

• rekisteröitymistä edellyttävä kunnallinen Hollola-keskustelu
• Suomi24:n Hollola-keskustelu

[muokkaa] Tilastot

• Väestörekisterikeskus: Kuntien asukasluvut kuukausittain

[muokkaa] Historiatietoja

• Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista