Saniaiset

Wikipedia

Saniaiset
Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris).
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit (Plantae) Alakunta: Putkilokasvit (Tracheobionta) Kaari: Sanikkaiset (Pteridophyta) Alakaari: Saniaiset (Pteridophytina)
Luokat
Marattiopsida Osmundopsida Gleicheniopsida Pteridopsida

Saniaiset (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) ovat putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja ja sanikkaisten kaaren merkittävin ryhmä. Saniaisia tunnetaan 9 000–15 000 lajia^[1], joista Suomessa esiintyy 38^[2]. Niiden koko vaihtelee muutaman senttimetrin kokoisista kellusaniaisista jopa 20 metrin korkuisiin puusaniaisiin. Maailman korkein saniainen on jopa kolmimetrisiä lehtiä kasvattava Cyathea australis, joka voi olla 24 metriä korkea.^[3]

[muokkaa] Yleiskuva

Saniaiset tuottavat itiöitä ja niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu, johon kuuluu kaksi vaihetta. Saniaisten itiöistä kehittyy suvuttomasti pieniä, levymäisiä tai nauhamaisia alkeisvarsikkoja eli gametofyyttejä. Tämä suvullinen polvi sisältää siittiö- ja munapesäkkeet, joista hedelmöityksen jälkeen kehittyy varsinaisia johtojänteellisiä saniaisia, jotka muodostavat itiöpolven eli sporofyytin. Saniaiset eivät siten kuki tai tuota siemeniä, kuten siemenkasvit.

Saniaisten itiöpolven lehdet vaihtelevat suuresti muodoltaan ja kooltaan; usein ne ovat parilehdykkäisiä. Tyypillisesti uusien lehtien versot ovat kääriytyneet tiiviisti, ja lehden sekä jokaisen lehdykän herkkä kasvupiste on käärön suojassa. Maavarsi, joka on joskus maanalainen, imee ravinteita ja ankkuroi kasvin maahan. Saniaisilla on yksisirkkaisten kasvien tapaan hajajuuret pääjuuren sijaan.

Itiöpesäkkeet, jotka ovat itiön sisältäviä pieniä koteloita, sijaitsevat usein ryhmissä, joita peittää katesuomu. Usein itiöpesäkkeellä on erityinen avautumismekanismi: kuivuessaan pesäke kutistuu, ohuin seinä painuu sisään ja pesäkkeen sivut repeävät pienimuotoisessa räjähdyksessä levittäen samalla itiöt ympäristöön. Yksi lehti saattaa tuottaa keskimäärin 50 mikrometrin kokoisia itiöitä koosta riippuen 750 tuhannesta 750 miljoonaan. Itiöt ovat sitkeähenkisiä ja leviävät usein kauas; niitä on löydetty ilmakehästä useiden kilometrien korkeudesta. Siksi monet saniaisheimot ovat levinneet maailmanlaajuisesti.

Alkeisvarsikko koostuu yhteyttävästä sekovarresta, joka sisältää sukusolupesäkkeet, sekä juuren kaltaisista juurtumahapsista. Se on yhden solukerroksen paksuinen ja 1–3 millimetrin levyinen. Hedelmöitys vaatii onnistuakseen kosteutta.

Saniaiset kasvavat usein metsien aluskasvillisuutena, sillä ne viihtyvät melko varjoisilla ja kosteilla paikoilla. Eräät saniaislajit kasvavat epifyytteinä puiden varsilla ja eräät kelluvina vesikasveina. 75 prosenttia saniaislajeista kasvaa sademetsissä.^lähde?

[muokkaa] Tieteellinen luokittelu

Saniaisiin kuuluviksi tai niiden lähisukulaisiksi katsotaan haarusanikkaiset (Psilophytina) sekä käärmeenkielikasvit, jotka on perinteisesti sijoitettu saniaisheimoon Ophioglossaceae, mutta jotka useat nykyiset järjestelmät sijoittavat erilleen muista saniaisista omaksi alakaarekseen Ophioglossophytina. Toisaalta varsinaisten saniaisten, käärmeenkielikasvien ja haarusanikkaisten tiedetään muodostavan mofonyleettisen ryhmän, jolla on sama kantamuoto.

Varsinaiset saniaiset jaetaan neljään luokkaan:

• Marattiopsida
• Osmundopsida
• Gleicheniopsida
• Pteridopsida

Suurin osa saniaisina pitämistämme kasveista kuuluu Pteridopsida-ryhmään. Muut kolme ryhmää ovet melko alkeellisia. Tarkempi luokittelu jakaa saniaiset seuraaviin luokkiin (suuri lihavoitu teksti), alaluokkiin (keskisuuri teksti), lahkoihin (lihavoitu teksti) ja heimoihin (normaali teksti):

Marattiopsida

• Marattiales
  • Marattiaceae
• Christenseniales
  • Christenseniaceae

Osmundopsida

• Osmundales
  • Osmundaceae

Gleicheniopsida

• Gleicheniatae
  • Gleicheniales
    • Gleicheniaceae
  • Dipteridales
    • Dipteridaceae
  • Matoniales
    • Matoniaceae
• Hymenophyllatae
  • Hymenophyllales
    • Hymenophyllaceae
    • Trichomanaceae
• Hymenophyllopsitae
  • Hymenophyllopsidales
    • Hymenophyllopsidaceae

Pteridopsida

• Schizaeatae
  • Schizeales
    • Schizaeaceae
  • Marsileales (Hydropteridales)
    • Marsileaceae – orniokasvit
    • Salviniaceae – kellusaniaiskasvit
    • Azollaceae
• Cyatheatae
  • Cyatheales – puusaniaiset
    • Metaxyaceae
    • Lophosoriaceae
    • Dicksoniaceae
    • Cyatheaceae
  • Plagiogyriales
    • Plagiogyriaceae
  • Loxomales
    • Loxomataceae
• Pteriditae
  • Lindseales
    • Lindsaeaceae
    • Lonchitaceae
  • Pteridales
    • Acrostichaceae
    • Coniogrammaceae
    • Llaveaceae
    • Adiantaceae
    • Vittariaceae
    • Taenitidaceae
    • Pteridaceae
    • Bommeriaceae
    • Notholaenaceae
    • Cheilanthaceae
  • Dennstaedtiales
    • Dennstaedtiaceae
    • Monachosoraceae
  • Hypolepidales
    • Hypolepidaceae – sananjalkakasvit
• Polypoditae
  • Aspleniales
    • Aspleniaceae – raunioiskasvit
  • Athyriales
    • Cystopteridaceae
    • Onocleaceae
    • Blechnaceae – kampasaniaiskasvit
    • Woodsiaceae
    • Athyriaceae
    • Thelypteridaceae – nevaimarrekasvit
  • Dryopteridales
    • Hypodematiaceae
    • Lomariopsidaceae
    • Dryopteridaceae – alvejuurikasvit
  • Davalliales
    • Davalliaceae
    • Oleandraceae
  • Polypodiales
    • Nephrolepidaceae
    • Tectariaceae
    • Drynariaceae
    • Grammitidaceae
    • Pleurosoriopsidaceae
    • Loxogrammaceae
    • Polypodiaceae – kallioimarrekasvit

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Encyclopædia Britannica, 2007
2. ↑ WSOY (1999): Kotimaan luonto-opas, s. 18. WSOY. ISBN 951-0-19804-8.
3. ↑ Guinness World Records Limited (2006): Guinness World Records 2007, s. 32. Sanoma Magazines. ISBN 951-32-2093-1.