Sauvasolu
Wikipedia
Sauvasolut ovat silmän verkkokalvolla sijaitsevia hämärässä näkemiseen erikoistuneita soluja. Silmän valoherkät solut on nimetty tappisoluiksi ja sauvasoluiksi.
Sauvasolujen avulla aistimme valon voimakkuutta harmaan eri vivahteina ja pystymme pimeässä havaitsemaan hyvinkin heikkoja valon lähteitä. Sauvasoluissa on näköpigmenttiä rodopsiinia eli näköpurppuraa, johon valon aistiminen perustuu. Rodopsiini hajoaa valon vaikutuksesta kahdeksi yhdisteeksi. Reaktion tuloksena sauvasolujen solukalvon ionien läpäisevyys muuttuu, mikä laukaisee niissä impulssin. Se siirtyy hermosoluun ja kulkee näköhermoa pitkin aivoihin. Silmämme sopeutuvat helposti pimeästä valoisaan, mutta päinvastoin sopeutuminen on hidasta. Kirkkaasta valosta hämäärään siirtyessämme emme näe juuri mitään, koska kaikki rodopsiini on hajonnut ja uutta muodostuu hitaasti. Siksi pimeässä käytetään merkkivalona voimakasta punaista, koska se ärsyttää vain tappisoluja. Näin sauvojen valoherkkyys säilyy eikä silmä sokaistu. Rodopsiinin muodostumiseen tarvitaan A-vitamiinia, jonka vähäisyyden tyypillinen oire on hämäräsokeus.
