Shenzhen

Wikipedia

Shenzhenin keskustan rakennuksia

Shenzhen (kiina: 深圳; pinyin: Shēnzhèn) on kaupunki eteläisessä Kiinassa, Guangdongin provinssissa. Kaupunki rajoittuu Hongkongin erityishallintoalueeseen, josta sen erottaa vain kapea joki. Shenzhen perustettiin vuonna 1980 kilpailemaan taloudellisesti Hongkongin kanssa, joka tuolloin ei vielä kuulunut Kiinaan. Se oli perustamisensa aikaan maan ensimmäinen erityistalousalue (tai erikoistalousalue), ja on nykyäänkin ylivoimaisesti merkittävin Kiinan kuudesta erityistalousalueesta. Shenzhen on bruttokansantuotteella mitaten Kiinan rikkain alue, lukuun ottamatta äskettäin maan osaksi liitettyjä Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueita. Shenzhenistä on viime vuosina tullut yksi maailmantalouden keskeisimmistä kaupungeista, ja hyvin monilla yrityksillä on siellä toimintaa.

[muokkaa] Historia

Sijainti Kiinassa

Shenzhen sijaitsee vuoristoisella niemimaalla Helmijoen suiston itärannalla Guangzhoun (Kantonin) kaupungista kaakkoon. Vuonna 1898 Iso-Britannia vuokrasi niemimaan eteläosan Kiinalta 99 vuodeksi laajentaakseen aiemmin pelkän Hongkongin saaren käsittänyttä siirtomaataan. Uusi raja vedettiin aivan Shenzhenin kylän eteläpuolelta, josta tuli näin rajavartioasema.

Kiinan kansantasavallan alkuvuosikymmeninä rajat Hongkongiin ja Macaoon pidettiin visusti kiinni. Tässä vaiheessa Shenzhenin tulevan erityistalousalueen väkiluku oli vain 30 000, koko kunnan ehkä 300 000 asukasta. Vuosien 1950 ja 1973 välillä Manner-Kiina oli kauppasaarrossa ja raja sen ja Hongkongin välillä suljettu. Tämä oli ensin aiheuttanut laskusuhdanteen aiemmin kauttakulkukaupasta ja omasta tekstiiliteollisuudestaan riippuvaisessa Hongkongissa, mutta 1960-luvulle tultaessa siirtokunta alkoi kehittää liike- ja pankkitoimintaa, missä se menestyi suurenmoisesti. 1970-luvulla Hongkong oli jo yksi maailman rikkaimmista alueista ja sen pörssi yksi merkittävimmistä.

Kiinan kansantasavallan palatessa kauppasuhteisiin muun maailman kanssa samalla vuosikymmenellä Hongkongin kauttakulkuliikenne pääsi jälleen vauhtiin, mikä entisestään rikastutti siirtokuntaa. Vuonna 1978 Kiinan uusi johtaja Deng Xiaoping katsoi vapaan kaupan hyödyttävän maataan vielä enemmän, mikäli Hongkongin kilpailijaksi perustettaisiin samantyyppisiä vyöhykkeitä kansantasavallan puolelle. Näin syntyi ajatus erityistalousalueista. Vuonna 1979 perustettiin siis rajalle Shenzhen suoraan Guangdongin provinssin hallinnon alaiseksi kaupungiksi, ja vuonna 1980 se sai erityistalousalueen aseman.

Shenzhen alkoi nopeasti kasvaa, ja sinne muutti työntekijöitä muualta Kiinasta. 1990-luvulla monet ulkomaiset yritykset rupesivat perustamaan kaupunkiin toimipaikkojaan halvan työvoiman ja rajoituksista vapaan taloudellisen toiminnan perässä. Hongkongin liittäminen Kiinaan erillisalueena vuokra-ajan umpeuduttua 1997 lisäsi väestön liikkuvuutta, ja sen jälkeen Shenzhen on kasvanut entisestään.

[muokkaa] Hallinto, väestö ja ympäristö

Shenzhenin kunta Guangdongin kartalla (keltaisella)

Shenzhenin kuntaan kuuluu kuusi kaupunginosaa. Niistä neljä, Luohu (羅湖), Futian (福田), Nanshan (南山) ja Yantian (鹽田), kuuluvat osaksi erityistalousaluetta ja itse kaupunkia, kun taas Bao'an (寶安) ja Longgang (龍崗) ovat kaupungin reuna-alueita. Erityistalousalueen neljän kaupunginosan yhteenlaskettu pinta-ala on runsaat 400 km², kun taas Bao'anin ja Longgangin pinta-ala on noin 1 600 km². Talousalueen kaupunginosista lähimpänä Hongkongia oleva Luohu on kaupan ja liiketoiminnan keskus, kun taas keskeinen Futian toimii Shenzhenin kunnan hallinnollisena keskuksena. Läntinen Nanshan on erikoistunut korkean teknologian teollisuuteen, ja Yantian on liikennekeskittymä, jossa Yantianin satama – yksi maailman suurimmista – sijaitsee. Erityistalousalueen ulkopuolisista osista Bao'an on kaupungin luoteispuolella, ja Longgang koillispuolella.

Shenzhen sijaitsee kolmiomaisen merenlahden itärannalla. Suurin lahteen laskevista joista on Helmijoki, jonka suistoa se oikeastaan on. Alueella on muitakin suuria kaupunkeja, jotka, kuten koko Guangdongin provinssi, ovat voimakkaassa kasvussa enimmäkseen Kiinan sisämaasta tulevien siirtotyöläisten virratessa alueelle. Shenzhenin pinta-ala on vain 2 020 km², mutta sen asema nopeimpana kasvukeskuksena on yli 30-kertaistanut väkiluvun neljännesvuosisadassa. Siellä on nykyään yli kymmenen miljoonaa asukasta, joista runsaat neljä miljoonaa asuu kaupungissa virallisesti, loput kuusi miljoonaa ovat siirtotyöläisiä ilman pysyvää asumisoikeutta. Shenzhen on nopeasti kasvava kaupunki ja uutta asumispinta-alaa tehdään jatkuvasti meren päälle varsinkin Shekoun rantabulevardin alueella. Joten baarit ja ravintolat jotka muutama vuosi sitten olivat aivan rannan vieressä, ovat nykyään kymmenien metrien päässä rannasta.

Imastoltaan Shenzhen kuuluu muun Guangdongin provinssin tavoin subtrooppisen ilmastovyöhykkeen kesäsateiden alueeseen. Shenzhen on eteläisestä sijainnistaan johtuen lähes tropiikkia, ja meri-ilmasto tasoittaa lämpötilaeroja sekä kasvattaa sademäärää. Joulukuusta helmikuuhun kestävä talvi on hyvin leuto, keskilämpötila noin 15 °C, sekä varsin vähäsateinen, noin 30 mm kuukausittainen sademäärä. Vastaavasti toukokuulta syyskuun lopulle kestävä kesä on varsin lämmin, keskilämpötila noin 27 tai 28 °C, ja hyvin runsassateinen, lähes 400 mm kuukausittainen sademäärä. Koko vuoden keskilämpötila on lähes 23 °C ja vuotuinen sademäärä niinkin korkea kuin 2200 mm. Muuallakin Helmijoen deltan alueella vallitsee samanlainen ilmasto.

[muokkaa] Talous ja liikenne

Öinen näkymä Shenzhenistä

Shenzhenin satamaa

Shenzhenin kasvu on tehnyt siitä yhden maailman merkittävimmistä teollisuustuotannon keskuksista. Virallisten lukujen mukaan työväestön määrä kaupungissa on 3,3 miljoonaa (v. 2001), mutta on selvää, että todelliset luvut ovat korkeampia. Selvä enemmistö Shenzhenin väestöstä ja työläisistä on naisia. Shenzhenin tuotannon arvo niin työntekijää kohden kuin kokonaisuudessaan on korkeampi kuin missään muualla Kiinassa, mikä tarkoittaa, että sen bruttokansantuote henkeä kohden on maan korkein, eri lukujen mukaan ainakin 5 000, mutta mahdollisesti jopa 15 000 euroa henkeä kohden. Toisaalta viranomaisten valvoma minimipalkka on vain noin 80 euroa kuussa. Halpa kiinalainen työvoima ja erityistalousalueen poikkeuslakien mahdollistama hyvin vapaa markkinatalous ovat vetäneet alueelle monia teollisuusmaiden yrityksiä, jotka sulkevat tehtaitaan kotimaissaan ja avaavat niitä Kiinaan. Kiina ja aivan erityisesti Guangdongin provinssi tunnetaankin nykyään nimellä "maailman tehdas", ja tässä tehtaassa Shenzhen on tärkein tuotantolinja.

Shenzhenin satama on vuoden 2005 tietojen mukaan maailman neljänneksi vilkkain. Sen edellä on vain kolme muuta konttisatamaa, nimittäin Singapore, naapuri Hongkong, sekä varsinaisen Kiinan suurin satama Shanghai. Maailman suurista konttisatamista Shenzhen kasvaa nopeimmin, sen kautta kulkevien konttien määrä kasvoi 2005 lähes 20% vuosivauhtia. Satamassa on yhdeksän konttilaituria. Sen terminaaleista suurin on Yantianin kansainvälinen konttiterminaali.

Shenzhenin liikenneyhteydet ovat toimivat. Kaupungissa on vilkas lentokenttä ja rautatieasema. Hongkongista Kantoniin tai päinvastoin kuljettaessa juna pysähtyy aina Shenzhenissä. Autolla liikuttaessa Shenzhenin rajalla on tietulli, myös lentokentälle mentäessä.

Shenzheniä on pyritty vuoden 1997 jälkeen integroimaan taloudellisesti Hongkongiin. Hongkongin rajalla on silti edelleen käytössä tulli ja rajatarkastukset. Myöskään muusta Kiinasta Shenzheniin saapuminen ei ole mutkatonta, rajoittaahan kansantasavalta edelleen asukkaidensa liikkumista ja varsinkin muuttoliikettä provinssien välillä. Monilla erityistalousalueella työskentelevillä ei olekaan mahdollisuutta hankkia asuntoa. Toisaalta Sisä-Kiinan maaseudulla pidetään Guangdongiin töihin pääsemistä saavutuksena, sillä onhan palkka siellä huomattavasti suurempi kuin sisämaan provinsseista löytyvissä töissä. Länsimaissa pidetään kuitenkin yritysten tapaa hyödyntää 16- tai 18-tuntista työpäivää tekevää kiinalaista työvoimaa globalisaation mahdollistamana riistokapitalismina.