Sukulainen

Wikipedia

Sukulainen on henkilö, joka on sukua toiselle henkilölle. Samaan sukuun kuuluvilla henkilöillä on yhteisiä esivanhempia tai he ovat tulleet sukuun avioliiton tai adoption kautta. Sukulaisuutta voidaan tarkastella sekä biologisena (geneettisenä) sukulaisuutena että niinä sosiaalisina rooleina, joiden mukaisesti ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan yhteisössään. Eri kulttuureissa voidaan sukulaisuus määritellä eri tavoin: joskus voidaan laskea serkutkin omiksi sisariksi ja veljiksi tai lapset lasketaan kuuluvan vain joko isän tai äidin sukuun.

[muokkaa] Sukututkimus

Pääartikkeli: Sukututkimus

Sukulaisuus tarkoittaa sukututkimuksellisesti sitä, että sukulaiset sijaitsevat sukupuussa toisiaan lähellä. Puhutaan myös lähisukulaisista ja etäisistä tai kaukaisista sukulaisista sekä n-polven sukulaisista. N-polven sukulaisilla on yhteinen esivanhempi, vaikkeivät he ole suoranaisia sukulaisia.

[muokkaa] Sukulaisuuden vaikutuksia

Sukulaisuussuhteilla on juridisesti merkitystä elatusvelvollisuuksien ja perintökaarien muodossa. Verotuksessa sukulaisuussuhteilla on merkitystä. Lääketiede tutkii sukulaisten perinnöllisiä sairauksia. Perinnöllisyystiede tutkii sukulaisten geenistöjä.

[muokkaa] Termejä

Sukulaisuuteen liittyviä käsitteitä:

Isä
Äiti
Veli
Sisko
Serkku (orpana) - isän tai äidin sisaruksen lapsi (pikkuserkku, sirpaleserkku, sokeriserkku, n-polven serkku)
Lapsi
Lapsenlapsi
Lapsenlapsenlapsi
Veljenpoika
Sisarenpoika
Veljentytär
Sisarentytär
Isoisä - lapsen isän tai äidin isä. Isoisästä käytetään myös useita muita nimiä, kuten pappa, vaari ja ukki.
Isoäiti - lapsen isän tai äidin äiti. Isoäidistä käytetään myös useita muita nimiä, kuten mummu, mummi sekä mummo.
Käly - puolison sisar, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo
Lanko - puolison veli, sisaren mies tai puolison sisaren mies
Eno - äidin veli
Setä - isän veli
Täti - äidin tai isän sisar
Vävy(poika) - tyttären mies
Miniä - pojan vaimo
Appi(ukko) - puolison isä
Anoppi - puolison äiti