Oikeustiede
Wikipedia
Oikeustiede (juridiikka) on yhteiskuntatieteisiin kuuluva tiede, jonka tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon. Tämän lisäksi oikeustieteen tehtävänä on tuottaa tulkintasuosituksia oikeudellisiin ongelmiin. Näihin tulkintasuosituksiin on puolestaan mahdollista vedota sallittuina oikeuslähteinä tuomioistuimissa.
Muun tieteellisen tutkimuksen tavoin myös oikeustieteellinen tutkimus perustuu teoreettisesti yleisen filosofian perustutkimukseen. Oikeusfilosofian tutkimuskohteet ovat monin osin samat kuin esim. moraalifilosofian.
Käytännöllisellä, pragmaattisella tasolla oikeustiede jaetaan perinteisesti
- julkisoikeuteen, joka tutkii valtion suhdetta kansalaisiinsa ja toisiin valtioihin sekä valtioelinten välisiä suhteita, sekä
- siviili- eli yksityisoikeuteen, joka tutkii yksilöiden ja yhteisöjen välisiä oikeudellisia suhteita. Yliopistollisessa oppituolijaossa jako on nykyään paljon eriytyneempi.
Yksityisoikeuteen liittyviä oikeustieteen tutkimuskohteita ovat mm.
- varallisuusoikeus
- kauppaoikeus
- perhe- ja jäämistöoikeus
- ympäristöoikeus
- kansainvälinen yksityisoikeus
- persoonallisuusoikeus
- työoikeus
- kilpailuoikeus
Julkisoikeuteen liittyviä ovat esimerkiksi:
- valtiosääntöoikeus
- hallinto-oikeus
- kunnallisoikeus
- kirkko-oikeus
- virkamiesoikeus
- sosiaalioikeus
- finanssioikeus
Rikos- ja prosessioikeuteen liittyviä:
Lisäksi usein puhutaan oikeuden yleistieteistä, joissa oikeutta tarkastellaan muiden tieteenalojen tarjoamien välineiden avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- Eurooppaoikeus
- kriminologia
- naisoikeus
- oikeusfilosofia
- oikeushistoria
- oikeussosiologia
- oikeustaloustiede
