Suomen ilmailumuseo
Wikipedia
Suomen ilmailumuseo on Vantaalla sijaitseva valtakunnallinen erikoismuseo, jollaiseksi opetusministeriö sen nimesi 1. tammikuuta 1997.
[muokkaa] Historia
Ilmailumuseoyhdistys ry (IMY) perustettiin 4. joulukuuta 1969. Ilmailumuseon ensimmäinen pysyvä näyttely avattiin Helsinki-Vantaan lentoaseman alakerrassa sijaitsevassa kapeassa käytävässä 12. kesäkuuta 1972. Näyttelykoneet olivat siellä esillä siivet irrotettuina. Museoviraston kehottamana alettiin käyttää museo-nimitystä 21. kesäkuuta 1977 alkaen. Nykyiselle paikalle, Tietotie 3, museon rakentaminen alkoi 8. toukokuuta 1980. Ensimmäinen näyttelyhalli avattiin yleisölle 24. syyskuuta 1981. Yhdistyksen ja museon primus motor oli Börje Hielm. Seuraavaksi rakennettiin ns. välihalli, joka vihittiin käyttöön 15. maaliskuuta 1985. Toinen näyttelyhalli (jonka alakerrassa on arkisto- ja työtilat, joissa koneet restauroidaan) otettiin käyttöön 26. syyskuuta 1989. 1995 välihallia laajennettiin, jolloin saatiin käyttöön museovaatimukset täyttävää arkistotilaa. Laajennuksen vihki käyttöön 29. marraskuuta 1995 liikenneministeri Tuula Linnainmaa. Uusin laajennus valmistui 15. huhtikuuta 1998, jolloin käyttöön otettiin uusi toimistosiipi, jossa on työtiloja, 200 hengen auditorio ja museon kirjasto. Alakerrassa on lisäksi museovaatimukset täyttävää arkisto- ja työtilaa. 1996 museon omistus siirtyi Suomen ilmailumuseosäätiölle.
[muokkaa] Kokoelmat
Museon kokoelmissa on lähes 7 000 esinettä, noin 16 000 kirjaa, 160 000 ilmailuaiheista lehteä ja pienpainotuotetta. Lisäksi on runsas valikoima lento- ja huoltokirjoja. Valokuvia, negatiiveja ja dioja on noin 78 000. Arkistomateriaalia on noin 1 300 hyllymetriä.
Esineistä merkittävimmät ovat näyttelyssä olevat lentokoneet
- Adaridi
- (Atol 450, Heurekassa?)
- Beechcraft 95-A55 Baron
- Bell 47D-1 helikopteri
- Blomqvist-Nyberg, toiseksi vanhin suomalainen lentokone
- Caudron C.60
- Convair Metropolitan eli Convair 340/440
- De Havilland Vampire F.B.52 ja DH Vampire Trainer T.55
- De Havilland Canada DHC-2 Beaver
- DFS 108 Olympia
- Douglas DC-2 runko
- Douglas DC-3
- Fibera KK-1e Utu, 2 kpl
- Fieseler FI 156K-1 Storch
- Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz (esillä?)
- Folland Gnat Mk.1
- Fouga Magister CM170 A
- Grunau 9
- Grunau Baby IIb, 2 kpl
- Harakka I ja II
- Heinonen HK-1 Keltiäinen
- Ilmalaiva Colt GA-42, kondoli
- I.V.L. A.22 Hansa
- Karhumäki Karhu 48B
- Klemm L25
- Kokkola KO-04 Super Upstart-autogiro
- L-13n-10 Blanik
- Letov S.218 A Smolik
- Lockheed 18-07 Lodestar
- MiG-21bis, 2 kpl
- MiG-21, 2 kpl
- Mil Mi-4
- Mil Mi-8
- Mahe Scout-ultralight
- Taivaankirppu-replika
- PIK-3a Kanttikolmonen
- PIK-3c Kajava
- PIK-5b
- PIK-10 Moottoribaby
- PIK-11 Tumppu
- PIK-12 Gabriel
- PIK-16c Vasama
- PIK-20
- Piper PA-28R-180 Cherokee Arrow
- Polikarpov UTI-4 ( I-16 UTI)
- PZL SM-1SZ-helikopteri
- Quickie
- Saab 35 Draken, 2kpl
- Saab 91D Safir
- Schulgleiter SG-38
- SZD-9bis 1c Bocian
- SZD-10bis Czapla A
- Sud Aviation SE 210 Caravelle
- Torolf Eklundin TE-1-lentovene
- Valmet Tuuli III (ei esillä)
- Valmet Vihuri-eturunko
- Viri-replika (keskeneräinen)
- VL Pyry II
- VL Sääski II
- VL Tuisku
- VL Viima II
- WWS-1 Salamandra
- Wassmer Wa54 Atlantic
- kaikkiaan kokoelmissa on liki 80 lentokonetta, joista 22 purjelentokoneita.
Täydellinen lista, [1], sisältää myös museon omistamat koneiden osat.
[muokkaa] Lisätietoja
- Suomen ilmailumuseo
- Ilmailumuseoyhdistyksen sivut
- Anttonen, Ossi & Falin, Leo & Toivanen, Yrjö (1994): 25 vuotta ilmailumuseotoimintaa 1969-1994. Ilmailumuseoyhdistys ry. ISBN 951-8960-04-6. 44 sivua.
- (toim.) Klemettinen, Juha & Paju, Jussi (2006): Siipimiehenä Historia - Ilmailumuseoyhdistyksen vuosikymmeniä. Ilmailumuseoyhdistys ry. ISBN 951-8960-05-4. 176 sivua.
Suomen ilmailumuseot | |
Hallinportti-ilmailumuseo | Kaakkois-Suomen ilmailumuseo | Karhulan ilmailukerhon lentomuseo | Keski-Suomen ilmailumuseo | Päijät-Hämeen ilmailumuseo | Suomen ilmailumuseo |