Suomen väestö
Wikipedia
Suomen väestö on noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Suurin osa väestöstä elää etelässä, noin miljoona Pääkaupunkiseudulla. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus, joka edelleen keskittää asumista suurimpien kasvukeskusten ympärille. Suomi kaupungistui verrattain myöhään, minkä seurauksena väestörakenteen kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä vuosikymmeniä.
Suomessa väestö ikääntyy nopeammin kuin muualla Euroopassa johtuen maan alhaisesta syntyvyydestä ja etenkin sodan jälkeen syntyneistä ikäluokista, jotka ovat paljon suuremmat kuin muualla Euroopassa. Seuraavien vuosikymmenien aikana eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstä tulee kasvamaan ja nuorison osuus pienenemään. Suurin ikäryhmä Suomessa on sodan jälkeen vuosina 1946 - 1949 syntyneet niin sanotut suuret ikäluokat. [1]
Suomen väestö on verrattain korkeasti koulutettua. Yli 15-vuotiasta 62,7 % on suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon: 37,0% keskiasteen ja 25,0 % korkeakouluasteen. Tohtorin tutkinto on 0,4 % Suomen väestöstä.
[muokkaa] Vähemmistöt
Suomi on väestöltään ja kulttuuriltaan varsin homogeeninen maa. Saamelaiset ovat määrältään pieni ja alueellisesti rajoittunut alkuperäiskansa. Maassa on kieleltään erottuva, mutta kulttuuriltaan valtakulttuurin kanssa yhteneväinen suomenruotsalaisten kielivähemmistö. Suomessa asuvat romanit ovat määrältään pieni vähemmistö, joilla ei ole saamelaisten tai ruotsinkieleisten tapaan lakisääteistä oikeutta oman äidinkielensä käyttöön virallisena kielenä. Muita vanhoja vähemmistöryhmiä ovat juutalaiset ja tataarit, sekä venäläiset, jotka jakaantuvat niin sanottuihin vanhoihin, eli ennen vuotta 1920 muuttaneisiin ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen maahan muuttanaisiin uusiin venäläisiin. [2]
Suomen perinteiset vähemmistöryhmät.[3]
- suomenruotsalaiset 294 664
- saamelaiset noin 5 800
- romaniväestö noin 6 000-7 000
- juutalaiset noin 1 400
- tataarit noin 900
- vanha venäläinen vähemmistö noin 5 000
Neuvostoliiton hajoaminen ja globalisaatio ovat kasvattaneet Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrää vuodesta 1990 eteenpäin. Vuonna 2004 Suomessa asui pysyvästi noin 114 000 ulkomaan kansalaista. Ulkomailla asuu pysyvästi noin 250 000 suomalaista. [4][5] Viisi suurinta ulkomaalaisryhmää vuonna 2005 olivat:
