Teknillinen korkeakoulu

Wikipedia

TkK voi tarkoittaa myös tekniikan kandidaattia.

Teknillinen korkeakoulu

Perustettu	1849
Tyyppi	Julkinen
Rehtori	Matti Pursula [1]
Henkilökunta	3 300
Opiskelijoita	15 000
Sijainti	Espoo, Suomi
Kampus	Otaniemi
Kotisivu	http://www.tkk.fi

Teknillinen korkeakoulu (lyh. TKK, ruots. Tekniska högskolan, engl. Helsinki University of Technology) on Suomen vanhin ja suurin teknillistä opetusta tarjoava yliopisto. Se perustettiin 1849 Helsinkiin nimellä Helsingin teknillinen reaalikoulu. Vuonna 1872 nimi muuttui Polyteknilliseksi kouluksi, 1879 Polyteknilliseksi opistoksi ja lopulta 1908 Teknilliseksi korkeakouluksi, jolloin yliopisto toimi vielä Helsingissä.

Vuodesta 1966 lähtien yliopisto on toiminut sitä varten rakennetulla kampuksella Otaniemessä Espoossa. Yliopiston päärakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto.

Teknillisessä korkeakoulussa on noin 3 300 henkilöstön jäsentä ja noin 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa. Professoreita TKK:ssa on 250.

Vuonna 2006 yliopistosta valmistui 1007 diplomi-insinööriä, arkkitehtia ja maisema-arkkitehtia. Tohtoreita valmistui ennätysmäärä 158.

Korkeakoulun rehtorina toimii professori Matti Pursula [2].

Koululla ilmestyy oma aikakausilehti Polysteekki

Sisällysluettelo 1 TKK:n koulutus 2 TKK:n osastot 2.1 Automaatio- ja systeemitekniikan osasto 2.1.1 Lähteet 2.2 Konetekniikan osasto 2.2.1 Lähteet 2.3 Tietotekniikan osasto 2.4 Puunjalostustekniikan osasto 2.4.1 Muuta 3 TKK:n tutkinto-ohjelmat 4 Historiaa 5 Katso myös 6 Aiheesta muualla 7 Lähteet

[muokkaa] TKK:n koulutus

TKK:n tarjoama koulutus koostuu 19 tutkinto-ohjelmasta. Niiden tarjoamat tutkintonimikkeet ovat tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri (maisteritutkinto), arkkitehti, maisema-arkkitehti, tekniikan lisensiaatti, tekniikan tohtori ja erityistapauksissa filosofian tohtori. Diplomi-insinöörin koulutus kestää viisi vuotta, arkkitehdin kauemmin. Lisensiaatti ja tohtori ovat jatkotutkintoja. Vuodesta 2005 lähtien on suoritettava tekniikan kandidaatin välitutkinto ennen DI-tutkintoa. TKK ei kouluta insinöörejä eikä sillä ole erillistä kandidaattitason ohjelmaa, vaan opiskelija voidaan hyväksyä vain diplomi-insinööriksi asti kouluttamiseen. Se ottaa eurooppalaisia tekniikan kandidaatteja DI-vaiheen opintoihin ja TKK:n kandidaatit voivat valmistua diplomi-insinööreiksi missä tahansa EU:ssa.

[muokkaa] TKK:n osastot

TKK:lla on 12 osastoa:

• Arkkitehtiosasto (yksi Suomen kolmesta arkkitehtikoulutusta antavasta arkkitehtiosastosta)
• Automaatio- ja systeemitekniikan osasto
• Kemian tekniikan osasto
• Konetekniikan osasto
• Maanmittausosasto
• Materiaalitekniikan osasto
• Puunjalostustekniikan osasto
• Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
• Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
• Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
• Tietotekniikan osasto
• Tuotantotalouden osasto

Näiden lisäksi TKK:lla on kuusi tutkimukseen suuntautunutta ja neljä muuta erillistä laitosta. Tutkimuslaitoksia ovat

• BIT-Tutkimuskeskus
• Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) (yhteinen Helsingin yliopiston kanssa)
• Kylmälaboratorio
• Metsähovin radiotutkimusasema
• Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteinen Helsingin yliopiston kanssa)
• Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

Muut laitokset tuottavat yliopiston eri palveluja:

• Atk-keskus
• Kielikeskus
• Kirjasto
• Koulutuskeskus Dipoli

Osastojen yhteydessä toimii lisäksi neljätoista tutkimusinstituuttia, joista osa on yhteisiä VTT:n tai Helsingin yliopiston kanssa.

[muokkaa] Automaatio- ja systeemitekniikan osasto

Teknillisen korkeakoulun vuonna 1997 perustetun Automaatio- ja systeemitekniikan osaston tutkimusalana on automaation ja viestinnän teknologiat ja järjestelmät. Osaston johtajana toimii professori Aarne Halme. Sijaitsee TUAS-talossa (Otaniementie 17, Espoo).

Automaation alue käsittää teollisuuden automaation prosessi-, kappaletavara- ja energiatuotannon lisäksi laajasti myös teollisuustuotannon ulkopuolisia sovellutuksia, kuten mekatronisiin tuotteisiin liittyvän sisäänrakennetun automaation, rakennuksiin liittyvän automaation jne. Alueeseen liittyvästä opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat Automaatiotekniikan laboratorio, Automaation tietotekniikan laboratorio ja Systeemitekniikan laboratorio sekä Älykkäiden koneiden ja erikoisrobotiikan tutkimusinstituutti (IMSRI).

Viestinnän alue puolestaan käsittää koneiden välisen ja ihmisten välisen viestinnän teknologian ja liittyy ensisijaisesti viestinnän sisältöteollisuuden ja sen laite- ja materiaalivalmistuksen kenttään. Erityisalueina ovat visuaalinen viestintä ja älykkäät viestintäjärjestelmät. Viestintätekniikan laboratorio vastaa alueeseen liittyvästä opetuksesta ja tutkimuksesta.

[muokkaa] Lähteet

• Automaatio- ja systeemitekniikan osasto
• KOTA-tietokanta

[muokkaa] Konetekniikan osasto

Konetekniikan osasto on ollut TKK:n suurimpia.

Siihen kuuluvat seuraavat laboratoriot

• Energiatekniikka
  • Energiatalouden ja voimalaitostekniikan laboratorio
  • Energiatekniikan ja ympäristönsuojelun laboratorio
  • LVI-laboratorio
  • Sovelletun termodynamiikan laboratorio
• Koneenrakennustekniikka
  • Autotekniikan laboratorio
  • Koneensuunnittelun laboratorio
  • Tuotantotekniikan laboratorio
  • Materiaalitekniikan laboratorio
  • Valimotekniikan laboratorio
• Kuljetusvälinetekniikka
  • Aerodynamiikan laboratorio
  • Kevytrakennetekniikan laboratorio
  • Laivalaboratorio
  • Lujuusopin laboratorio
  • Polttomoottorilaboratorio

[muokkaa] Lähteet

• Konetekniikan osasto

[muokkaa] Tietotekniikan osasto

Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osasto vastaa tietotekniikan tutkinto-ohjelmasta ja koordinoi informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmaa, joka toteutetaan yhdessä Tuotantotalouden ja Automaatio- ja systeemitekniikan osastojen kanssa. Osasto tarjoaa myös kaksi englanninkielistä maisteriohjelmaa. Se on perustettu vuonna 1986.

Osaston johtajana toimii professori Olli Simula. Siihen kuuluu 30 professuuria. Syksyllä 2003 osastolla oli 2 344 tutkinto-opiskelijaa, joista perusopiskelijoita oli 2 021 ja jatko-opiskelijoita 323.

Osastoon kuuluu seitsemän laboratoriota:

• Informaatiotekniikan laboratorio
• Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio
• Ohjelmistotekniikan laboratorio
• Tietojenkäsittelyteorian laboratorio
• Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio
• Teollisuuden tietotekniikan laboratorio
• Ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio

Informaatiotekniikan laboratorion yhteydessä toimivat Adaptiivisen Informatiikan tutkimusyksikkö ja Datasta Tietoon -tutkimusyksikkö (yhdessä Helsingin yliopiston kanssa) ovat Suomen Akatemian valitsemia tutkimuksen huippuyksiköitä. Pääosin Ohjelmistotekniikan laboratorion tarjoama tietojenkäsittelyn perusopetus on Opetusministeriön nimeämä yliopistokoulutuksen laatuyksikkö.

Osaston tutkimustoiminta on organisoitu suurelta osin BIT-tutkimuslaitoksen, Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:in ja Digitaalisen tietoliikenteen instituutin yhteyteen.

[muokkaa] Puunjalostustekniikan osasto

Teknillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan osasto on ainoa Yliopistotasoista puunjalostuksen opetusta antava yksikkö Suomessa. Se on myös Suomen ainut kaikista puunjalostustekniikan osa-alueista tutkimusta tekevä yksikkö.

Osaston johtajana toimii professori Tapani Vuorinen ja varajohtajana professori Olli Dahl

Osastoon kuuluvat seuraavat 4 laboratoriota

• Sellu- ja ympäristötekniikan laboratorio
• Paperi- ja painatustekniikan laboratorio
• Puunjalostuksen kemian laboratorio
• Puutekniikan laboratorio

[muokkaa] Muuta

• Puunjalostajakilta

PJK (lue:Puu Jii Koo) Vuonna 1945 perustettu Puunjalostustekniikan nykyisistä ja entisistä opiskelijoista koostuva Kilta (ainejärjestö).

[muokkaa] TKK:n tutkinto-ohjelmat

TKK:lla on 19 tutkinto-ohjelmaa:

• Arkkitehtuuri
• Automaatio- ja systeemitekniikka
• Bioinformaatioteknologia
• Elektroniikka ja sähkötekniikka
• Energia- ja LVI-tekniikka
• Geomatiikka
• Informaatioverkostot
• Kemian tekniikka
• Kiinteistötalous
• Konetekniikka
• Maisema-arkkitehtuuri
• Materiaalitekniikka
• Puunjalostustekniikka
• Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka
• Teknillinen fysiikka ja matematiikka
• Tietoliikennetekniikka
• Tietotekniikka
• Tuotantotalous
• Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

[muokkaa] Historiaa

Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen laboratoriorakennus Otaniemessä, koesahalaitos ja kuivaamo, otettiin käytttöön tammikuussa 1955. Rakennustyöt aloitettiin edellisvuoden kesäkuussa. Saha oli ensimmäinen rakennuskohde, sillä se palveli Otaniemen myöhempää rakentamista. Otaniemen saharakennuksen suunnitteli professori Alvar Aalto ja teknisen toteutuksen suunnitteli rehtori Martti Levón^[1].

[muokkaa] Katso myös

• TKY - Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta
• Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Teknillinen korkeakoulu
• Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta
• Tietotekniikan osasto
• YLE Elävä arkisto: "Opiskelijatempaus - Korkeakoulu Otaniemeen" (1956)

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Helsingin Sanomat 17.2.1955 s. 16, Suomen Sosialidemokraatti 17.2.1955 s. 4