TIG-hitsaus
Wikipedia
TIG-hitsaus (Tungsten Inert Gas Arc Welding) on kaasukaarihitsausprosessi, jossa valokaari palaa sulamattoman volframielektrodin ja työkappaleen välissä suojakaasun ympäröimänä. Suojakaasu on useimmiten argonia, joka ei reagoi sulan kanssa. TIG-hitsausta voidaan tehdä lisäainetta syöttäen tai ilman lisäainetta. Lisäaine on yleensä 1,5–3,5mm paksu noin metrin mittainen paljas lanka, jonka koostumus vastaa hitsattavaa materiaalia. Käsinhitsauksessa lisäaine syötetään hitsisulaan käsin. Lisäaine voidaan syöttää myös koneellisesti, jolloin puhutaan mekanisoidusta TIG-hitsauksesta.
TIG-hitsausta käytetään yleisesti vaativien putkistojen hitsauksiin, ruostumattomien putkien ja putkipalkkien hitsaukseen ja valmistukseen, ohuiden aineiden hitsaukseen, alumiinien ja erikoismetallien hitsaukseen ja pieniin korjaushitsauksiin. Käyttöalue alkaa noin 0,1 mm:n ainepaksuudesta lähtien.
Hitsausprosessin etuja ovat muun muassa hyvä sulan ja tunkeuman hallinta, tarkasti säädeltävä lämmöntuonti ja hitsin puhtaus. Hitsaus on mahdollista ilman lisäainetta, hitsin päälle ei muodostu kuonakerrosta ja hitsistä saadaan helpommin halutun muotoinen, kuin muilla hitsausprosesseilla. Huonoja puolia ovat hitsaamisen hitaus, sekä useissa tapauksissa laitteiston kallis hinta.
[muokkaa] Laitteisto
TIG-hitsaus laitteisto muodostuu virtalähteestä, hitsaupolttimesta ja poltinkaapelista, maattokaapelista ja suojakaasulaitteistosta. Virtalähteenä käytetään vakiovirta lähdettä, jonka jännite muuttuu hitsausvirtapiirin vastuksen mukaan. Sama virtalähde soveltuu käytettäväksi niin puikko- kuin TIG-hitsauksessakin.Virtalähde voi kyetä syöttämään ainoastaan tasavirtaa tai tasavirran lisäksi vaihtovirtaa. Vaihtovirralla hitsattaessa puolijaksojen suhde ja taajuus voi olla säädettävissä. Lisäksi virtalähde voi kyetä pulssittamaan virtaa. Tällöin pulssien taajuus ja suuruus voi olla säädettävissä. Virtalähteessä voi olla jokin sytytystoiminto, kuten liftarc tai HF-sytytys. Virtalähdettä voidaan usein ohjata joko kaksi tai nelitoimisena. Kaksitoimisella ohjauksella hitsauspolttimen kytkintä painettaessa hitsaus alkaa ja kytkin ylös päästettäessä hitsaus lakkaa. Nelitoimista ohjausta käytettäessä hitsaus alkaa, kun polttimen painiketta painetaan kerran ja lopetetaan painiketta painetaan toisen kerran. Virtalähteen tärkeimpiä suoritusarvoja ovat maksimivirta, minimivirta, tyhjäkäyntijännite ja paloaikasuhde. Usein tärkeä valintakriteeri on myös se kuinka suureen verkkosulakkeen ja millaisen verkkoliitännän kone vaatii.
Hitsauspoltin on hitsauslaitteiston osa, joka syöttää suojakassua hitsauskohtaan ja jonka elektrodin ja työkappaleen välissä palaa valokaari. Hitsaaja pitää hitsausta suorittaessaan hitsaupoltinta kädessään. Hitsauspolttimessa on kytkin tai kytkimiä, joilla hitsaustapahtumaa hallitaan.
[muokkaa] Suojakaasu
TIG-hitsauksessa suojakaasuna käytetään lähes useimmiten argonia, mutta myös heliumia ja näiden kaasujen seoksia. Argonia käyttäen voidaan hitsata kaikkia metalleja mitä tigillä voi hitsata. Heliumia käytetään tavoiteltaessa parempaa tunkeumaa ja suurempaa hitsausnopeutta.
[muokkaa] Hitsauksen suorittaminen
Hitsaus aloitetaan sytyttämllä valokaari. Kun valokaari on sytytetty valokaarella sulatetaan hitsin aloituskohtaan sula kohta. Sulan muodostuttua voidaan sulaan lisätään lisäainetta ja siirretään hitsauspoltinta hieman eteenpäin, sulatetaan hitsirailoa hieman eteenpäin ja lisätään taas lisäainetta. Näitä vaiheita toistetaan kunnes koko hitsi on hitsattu. Hitsaus lopetetaan kuljettamalla valokaarta hieman taaksepäin sammuttamalla se.