Urin kolmas dynastia

Wikipedia

Urin kolmas dynastia: Muinaisen Mesopotamian eteläosan Sumerin Urin kolmas dynastia syntyi, kun Urin kuningas Ur-Nammu ajoi Sumerin maassa ryöstelleen barbaariset gutilaiset pois. Näin alkoi Urin kolmas imperiumi eli Sumerin renessanssi. Varsinkin hänen poikansa Shulgin aikana Sumeri kukoisti. Valtio ulottui Pohjois-Mesopotamiaan Assyrian alueelle ja Sumerin liittolaisia oli Iranissa.

Uusi-Sumerin viimeinen kuningas Ibbi-Sin joutui liittolaisensa Ishbi-Erran juonittelujen uhriksi ja elamilaiset ryöstivät Urin, vangiten Ibbi-Sinin.

[muokkaa] Urin kolmas dynastia

[muokkaa] Urin kolmanne dynastian tuho

Urin kolmannen dynastia romahti Ibbi-Sin-nimisen kuninkaan aikana. Eräs virkamies kaappasi vallan Lagashissa, joka tuotti Uriin suuria määriä viljaa. Koska Urin vilja-aitta oli kapinallisen käsissä, Urissa oli nälänhätä. Kuningas Ibbi-Sinin luottomies Ishbi-Erra lähti ostamaan viljaa, mutta ostettuaan viljan Ishbi-Erra kaappasi Nippurin julistautuen siellä kuninkaaksi ja alkoi sieltä käsin hiillostaa Uria. Ibbi-Sin pystyi voittamaan vielä maata uhkaavat elamilaiset ja amorilaiset, mutta Urissa oli nälänhätä ja kulkutauteja, ja maaseuduilla oli tuhoisia tulvia. Ibbi-sinin viimeistä edellisenä hallitusvuonna kuu pimeni. Elamilaiset hyökkäsivät maahan , ja Ibbi-Sin vietiin vankina elamilaiseen Anshanin maahan. Sumerilainen maailmanjärjestys hajosi, ja valituslaulut kertoivat kuunjumala Nanna pettäneen Urin. Nippurin Ishbi-Erran oli taistelteava elamilaisia vastaan. Amorilaiset olivat kaaapanneet vallan Larsassa, ja Assur ja Eshnunna itsenäistyivät. Alkoi Isin-Larsa-kausi, jonka amorilaiset kuninkaat pyrkivät tietoisesti jäljittelemään sumerilaista elämäntapaa. Eräs amorilainen heimo oli binu-jamina, benjaminilaiset ("etelän pojat"). Amorilaiset kuninkaat olivat heikompia kuin sumerilaiset.