Mesopotamia
Wikipedia
Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa käsittää lähinnä nykyisen Irakin alueen sekä Syyrian itäosan. Alueen läpi virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Mesopotamia tulee kreikan sanoista meso - välissä, potamoi - virrat. Mesopotamia on osa ns. hedelmällistä puolikuuta, joka on Lähi-idän vanhan kulttuurin kehto.
Urukista löydetyt kirjoitukset ovat maailman vanhimpia, minkä vuoksi Mesopotamia on saanut sivilisaation kehdon maineen. Mesopotamiassa sijaitsivat antiikin aikana mm. Sumerin, Akkadin, Babylonian ja Assyrian valtakunnat. Sittemmin alue päätyi heettiläisten, Persian, seldžukien, Parthian, Rooman, jälleen Persian (sassanidisen), arabien (Bagdadin kalifit), mongolien ja osmanien valtakuntien vallan alle.
Sisällysluettelo[piilota] |
[muokkaa] Mesopotamian alueesta ja ilmastosta
Suunnilleen nykyisessä Irakissa sijaitsevassa Mesopotamian eli Kaksoisvirtainmaan halki virtaavat suuret joet Eufrat ja Tigris. Etelä-Mesopotamian on alavaa ja etelässä on suuria soita. Muinoin Persianlahden ranta kulki kauempana sisämaassa. Pohjoisessa ja idässä on vuoria, esim Zagrosvuoristo, ja kaakossa Persianlahti. Lännessä ja etelässä on aroa, puoliaavikkoa ja autiomaata, ja luoteessa Syyrian aro. Maantieteellisesti Mesopotamia on puoliavoin alue. Kesällä varsinkin Mesopotamian eteläosissa on ainakin 40 asteen helle, talvella voi jopa sataa lunta. Eufrat ja Tigris ovat alttiita tulvimaan. Mesopotamiassa ei ole juurikaan monia raaka-aineita, muinaishistoriallisena kautena siellä oli lähinnä viljaa, kaislaa ja savea. Maanviljely vaatii Keski- ja Etelä-Mesopotamiassa peltojen keinotekoista kastelua. Kivi oli Etelä-Mesopotamiassa harvinaisuus. Pohjois-Mesopotamiassa eli Assyriassa on kiveä ja sadetta viljelyyn kyllin.
[muokkaa] Mesopotamian muinaisia kansoja
Mesopotamian pohjoisosissa myöhemmän Assyrian seutuvilla kehittyi ehkä noin 6500 eaa. maatalouteen perustuva Hassunan kulttuuri, jonka asukkaat asuivat kylissä, metsästivät, hoitivat karjaa ja viljelivät maata. Asutus oli puolipysyvää. Hassunan kulttuuria seurasi tätä muistuttava Halafin kulttuuri ja Pohjois-Mesopotamiassa Samarran kulttuuri, jossa alkoi tapahtua kehitystä kohti kiinteämpää asutusta ja maata viljeltiin kastelukanavien avulla.
Noin 5500 eaa. saapui Mesopotamian tulvatasangolle ehkä Iranista ns. ubaidilaisia tai esi-eufratilaisia, joista on saattanut jäädä sumerin kieleen banana-substraatti. Mesopotamian alueella on ollut muinoin sumerilaisia ja seemiläisiä kansoja. Seemiläisiä alkoi saapua Etelä-Mesopotamiaan jo 4000 eaa. Sumerilaiset saapuivat Etelä-Mesopotamiaan ehkä 3300 eaa. ehkä mereltä, idän vuorilta tai mahdollisesti kaakosta tai Turkista. Indoeurooppalaisia (raamatun mukaan "jaafetilaisia") lienee myös ollut varhain, jo joskus 3000 eaa. päätellen joistain polttohautauslöydöistä. Itä-Mesopotamian elamilaiset olivat oma kansansa, joilla oli pitkä historia ns Susa-kaudesta alkaen noin 5500 eaa.?. Assyrilaiset olivat Pohjois-Mesopotamian seemiläisiä, babylonilaiset Etelä-Mesopotamian seemiläisiä, jotka lienevät maassa vanhastaan asuneiden seemiläisten, akkadillaisten ja amorilaisten muodostama sekakansa, johon myöhemmin sekoittui muita kansoja.
[muokkaa] Mesopotamian historian aikajakoa
- Hassuna-kausi varhais 6500–6000 myöhäis 6000–5000 eaa.
- Samarra-kausi 6000–5500 eaa.
- Halaf-kausi 6000–5400 , myöhäis 5000–4300
- Ubaid-kausi laajalti 5500–
- Eridu-kausi 5500–5000 eaa.
- Haji Muhammed-kausi 5000–4500/4400 eaa.
- Ubaid-kausi 4400–3900
- Klassinen Ubaid 4400–4100
- Jälki-Ubaid 4100–3900
- Uruk-kausi 3900–3100 eaa.
- Dzemdet Nasr -kausi 3100–2900 eaa.
- Historiallinen Sumeri
- Varhaisdynastinen I-III
- Akkadi
- Urin kolmas dynastia
- Babylonia ja Assyria
- Persialaiset
[muokkaa] Mesopotamian ja lähialueiden aluejako
- Anatolia
- Syyria
- Pohjois-Mesopotamia
- Keski-Mesopotamia
- Etelä-Mesopotamia
- Lounais-Iran
[muokkaa] Katso myös
- Lähi-itä
- Muinainen Lähi-itä
- Hedelmällinen puolikuu
- Sumer
- Akkad
- Babylonia
- Assyria
- Elam
- Ebla
- Urartu
- Kassilaiset
- Gutilaiset
[muokkaa] Aiheesta muualla