Vähemmistöhallitus
Wikipedia
Vähemmistöhallitus on poliittinen hallitus johon kuuluvalla/kuuluvilla puolueella/puolueilla on yhteensä vähemmän kuin puolet edustajista maan parlamentissa. Suomessa siten vähemmistöhallituksia ovat ne hallitukset, joiden takana Eduskunnassa on vähemmän kuin 100 kansanedustajaa 200:sta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vähemmistöhallitus hallituksen muotona
Vähemmistöhallitus saatetaan nimittää tilanteessa, jossa enemmistöhallitusta ei ole saatu muodostettua. Vähemmistöhallituksen on yleensä vaikea toteuttaa mitään pitkän aikavälin poliittisia suunnitelmia. Vähemmistöhallituksen toimintaa hankaloittaa sen esitysten mahdollisesti kohtaama vastarinta parlamentin käsittelyssä. Vähemmistöhallitukset jäävät usein lyhytikäisiksi menettäessään parlamentin luottamuksen. Vähemmistöhallituksiin joudutaan tyytymään poliittisten ristiriitojen estäessä enemmistöhallituksen syntymisen.
Vähemmistöhallitus on sekin eräässä mielessä nk. toimitusministeristö eli hallitus, millä ei ole varmaa kansanedustuslaitoksen parlamentaarista luottamusta, ja joka on nimitetty lähinnä päivittäisten ja juoksevien asioiden hoitamista varten.
Vähemmistöhallitus on usein ollut, mutta ei aina, eräänlainen nk. presidentinhallitus. Valtionpäämies nimittää suostuvaisesta poliittisesta ryhmästä, joka usein on poliittisella kartalla keskivaiheilla, tällaisen toimitusministeristön, toimitettavien asioihin hoitamiseksi siksi kunnes poliittinen ongelmatilanne laukeaa, eli kunnes hallitusneuvottelujen perusteella voidaan nimittää uusi enemmistöhallitus, pidetään uudet eduskuntavaalit.
[muokkaa] Vähemmistöhallitusten muodostumistapoja
Vähemmistöhallituksen toimessaolon eräs tukijalka on yleensä ollut valtionpäämiehen voimakas tuki. Ainakaan sellaista ei olisi nimitetty ilman valtionpäämiehen hyväksyntää, nimitysvaltahan oli tällä kunnes Suomen perustuslakiin tuli hallituksenmuodostus eduskunnan päätöksen kautta, minkä jälkeen Suomessa ei toistaiseksi ole ollut vähemmistöhallituksia.
Silloin tällöin on Suomen poliittisessa historiassa presidentti nimittänyt vähemmistöhallituksen nimenomaan hoitamaan jonkin asian, joka on ollut niin vaikea poliittiselle prosessille että sen taakse ei ole pystytty saamaan parlamentaarista sitoutuvaa enemmistöä.
Toinen tapa, jolla vähemmistöhallitus on muodostunut, on tilanne jossa parlamenttiryhmistä ei saa muodostumaan enemmistöhallitusta, mutta rittävän moni muu ryhmä suostuu tukemaan jonkin muun, yleensä poliittisella kartalla keskustassa olevan, vähemmistöryhmittymän muodostettavaa hallitusta, usein ehdoilla että se ei ryhdy tiettyihin toimenpiteisiin.
Tällainen tilane saattaa olla jopa sellainenkin, että vähemmistöhallitusta tukee jossakin asiaryhmässä yksi hallituksen ulkopuolinen parlamenttitaho ja toisessa toinen, sen tavoitteiden siten nauttiessa molemmissa asiaryhmissä enemmistön tukea. Aiemmin on nähty vähemmistöhallituksia, jota ulkopolitiikassa tuki muu laita kuin talouspolitiikassa.
Jossakin vaikeassa tilanteessa vähemmistöhallitus on syntynyt sillä tavoin, että parlamentaarinen enemmistö on halunnut kiertää vastuuta jostakin politiikasta, jonka kuitenkin on niissäkin nähnyt väistämättömäksi. On nimitetty vähemmistöhallitus nimenomaan hoitamaan asia, ja esimerkiksi riittävä määrä muita kansanedustajia on sitoutunut sietämään päätöksen eikä äänestämään epäluottamusta vähemmistöhallitukselle.
Kun Suomessa 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa oli laajaa äärioikeistolaista kansallismielistä liikehdintää joka meni väkivaltaisuuksiin ja kapinan esiasteille saakka, tiettävästi kokoomus ja maalaisliitto eivät halunneet poliittista vastuuta niiden tukahduttamisesta (se olisi pahasti jakanut kyseiset puolueet sisäisesti), jolloin asetettiin edistyspuolueen johtamia vähemmistöhallituksia, jollaisella niukimmillaan oli tiettävästi vain 14 kansanedustajan muodollinen tuki 200:sta.
Muista toimitusministeristöistä poiketen, vähemmistöhallituksella saattaa siten olla poliittisia päämääriä. Sen jopa saatetaan odottaa hoitavan tällaisia poliittisia ratkaisuja tai aloitteita, eikä suinkaan pysyvän täysin passiivisena.
[muokkaa] Ministerit vähemmistöhallituksessa
Vähemmistöhallituksenkin ministerillä on samat valtuudet kuin ministerillä lain mukaan on. Monissa vähemmistöhallituksissa on ollut joko puolueisiin sitoutumattomia ministereitä tai 1920-30-luvuilla myös poliitikkoja, joilla ei ole puolueensa muodollista tukea hallitukseen osallistumiselle.