Vaishnavismi
Wikipedia
Vaishnavismi (joskus vishnulaisuus) eli Vishnun palvonta, on eräs hindulaisuuden pääsuuntauksista. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70% hinduista olisi Vaishnavia; tätä arviota on kuitenkin vaikea vahvistaa, koska tarkkoja tilastoita ei ylläpidetä, ja lisäksi monet hindut ovat omistautuneet useille jumalille. Vaishnavismissa Vishnu ymmärretään korkeimmaksi, alkuperäiseksi jumaluudeksi, kaiken olevaisen alkulähteeksi ja tyyssijaksi.
[muokkaa] Vaishnavismin opinsuuntaukset
Vaishnavismin neljä klassista sampradayaa eli opinsuuntausta ovat Ramanujan (1017-1137) pääasiassa etelä-Intiassa vaikuttava Lakshmi-Narayanalle omistautunut traditio, Madhvan (1199-1278) dualistinen Dvaita-perinne, Nimbarkan (n. 1100-) Radhaan ja Krishnaan keskittynyt traditio ja Vishnu-swamin (n. 700-) nykyisin Vallabha-perinteenä Acharya Vallabhan mukaan tunnettu opinsuunta. Näiden lisäksi Vaishnavismiin lukeutuu muun muassa Sri Chaitanya Mahaprabhun Dvaita-perinteen juurille perustama Bengalissa sekä Vrajassa vaikuttava Gaudiya Vaishnava-traditio, Swami Haridasan samoilta ajoilta peräisin oleva liike, sekä Hit Harivamsan Radha-Vallabhi -traditio.
