Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Intia – Wikipedia

Intia

Wikipedia

भारत गणराज्य
Bharat Ganarajya
Republic of India
Intian lippu   Intian vaakuna
lippu vaakuna
Intian sijainti
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri
A. P. J. Abdul Kalam
Manmohan Singh
Pääkaupunki Delhi
Muita kaupunkeja Mumbai, Kolkata
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
3 287 590 km² (sijalla 7)
9,56 %
Väkiluku (2006)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
1 095 351 995 (sijalla 2)
329 / km²
1,38 % (2006)
Viralliset kielet hindi, englanti ja 21 kansallista kieltä
Valuutta rupia (INR)
BKT (2005)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 4
3,678 biljoonaa USD
3 400 USD
HDI (2003) 0,602 (sijalla 127)
Elinkeinorakenne maatalous 20,6 %,
palvelut 51,4 %,
teollisuus 28,1 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+5:30
UTC+5:30
Itsenäisyys
 – Yhdistyneestä kuningaskunnasta
 
15. elokuuta 1947
Lyhenne
Maatunnus
 
IN
ajoneuvot: IND
lentokoneet: VT
Kansainvälinen
suuntanumero
+91
Motto Satyameva Jayate

(sanskritia: Vain totuus voittaa)

Kansallislaulu Jana-Gana-Mana

Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa. Intian naapurimaita ovat Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on Delhi, muita tärkeitä kaupunkeja ovat mm. Kolkata (ent. Kalkutta) ja Mumbai (ent. Bombay) ja Chennai (ent. Madras).

Intiassa puhutaan satoja kieliä. Virallinen kieli on hindi, minkä lisäksi englantia käytetään yhä kuin virallisena kielenä ("associate official", englanti ei kuitenkaan ole ollut vuoden 1965 jälkeen varsinainen virallinen kieli). Lisäksi Intiassa on 21 kansallista kieltä, jotka ovat virallisia kieliä tietyissä osavaltioissa. Näihin kuuluvat mm. urdu, gudžarati (gujarati), tamili ja bengali.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Intian historia

Kivikauden kalliosuojat maalauksineen Bhimbetkassa, Madhya Pradeshissa, ovat varhaisimpia tunnettuja merkkejä ihmiselämästä nykyisen Intian alueella. Ensimmäiset tunnetut pysyvät asutukset syntyivät yli 9 000 vuotta sitten.

Intia itsenäistyi vuonna 1947 toisen maailmansodan jälkeen oltuaan sitä ennen Britannian tärkein siirtomaa. Itsenäistymissopimukseen liittyi Intian jakaminen kahteen valtioon: hinduenemmistöiseen Intiaan ja muslimienemmistöiseen Pakistaniin. Uusien valtioiden välillä käytiin lyhyt sisällissota. Indira Gandhin ollessa Intian pääministerinä Pakistanin itäosasta tuli itsenäinen Bangladesh lyhyessä sodassa, jossa Intia tuki Itä-Pakistania sotilaallisesti. Intia ja Pakistan ovat käyneet useita sotia Kashmirin omistuksesta, ja maiden välit ovat edelleen kireät. Intia on myös käynyt lyhyen rajasodan Kiinan kanssa, ja maiden raja on edelleen osittain kiistanalainen. Intialla on ydinaseita.

Vuonna 1991 aloitetut merkittävät talouden reformit ovat tehneet Intiasta yhden nopeimmiten kasvavista talouksista maailmassa, ja lisännyt sen vaikutusvaltaa.

[muokkaa] Politiikka

Intiaan nimitetään usein "maailman suurimmaksi demokratiaksi". Perustuslakinsa mukaan se on itsenäinen, sosialistinen, sekulaarinen, demokraattinen tasavalta.

Intia on liittovaltio, jossa on 28 osavaltiota ja seitsemän liittovaltion aluetta (Union territory).

Intian valtionpäämies on presidentti, jonka valitsijamiehet valitsevat viisivuotiskaudelle. Presidentin asema on lähinnä seremoniallinen. Hän on asevoimien ylipäällikkö ja voi hajottaa parlamentin, julistaa hätätilan ja erottaa osavaltioiden hallitukset, mutta vain pääministerin kanssa yhteisymmärryksessä. Pääministeri käyttää pääasiallista toimeenpanovaltaan. Hänen on nautittava parlamentin alahuoneen enemmistön luottamusta.

Intian parlamentti on kaksikamarinen. Sen ylähuone on Rajya Sabha, osavaltioiden neuvosto, jossa on korkeintaan 250 jäsentä, joista presidentti nimittää 12. Muut jäsenet ovat osavaltioiden ja territorioiden nimittämiä niiden asukaslukujen suhteessa. Edustajien kausi on kuusi vuotta, ja kolmannes nimitetään uudelleen kahden vuoden välein. Rajya Sabha on jatkuvasti koolla, eikä sitä voi hajottaa. Varapresidentti on Rajya Sabhan puhemies.

Alahuoneen eli Lok Sabhan (kansan neuvosto) jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla. Lok Sabhan suurin jäsenmäärä on 552, joista 530 edustaa osavaltioita ja 20 territorioita niiden väkilukujen suhteessa, ja presidentti nimittää kaksi edustamaan englantilaisperäisiä kansalaisia, jos he eivät muuten saa riittävää edustusta. Osa paikoista on varattu eri kasteille ja heimoille. Lok Sabha valitaan viiden vuoden välein. Se kokoontuu kolme kertaa vuodessa budjetti-istuntoon helmikuusta toukokuuhun, monsuuni-istuntoon heinäkuusta syyskuuhun ja talvi-istuntoon marraskuusta joulukuuhun.

Suurimman osan itsenäisen ajan historiasta Intiaa on johtanut Intian kongressipuolue (Indian National Congress Party; INC).

Vuoden 2004 vaalit järjestettiin neljässä vaiheessa huhti–toukokuussa 2004.

paikkoja[1] puolue tai vaaliliitto suuntaus
149 Intian kongressipuolue sosiaalidemokraattinen
129 Bharatiya Janata Party hindunationalismi
43 Intian kommunistinen puolue (marxilainen) marxismi
38 Samajwadi Party sosialismi
23 Rashtriya Janata Dal Yadav-kasti ja muslimit
16 Dravida Munnetra Kazhagam sosiaalidemokraattinen/populistinen
15 Bahujan Samaj Party sosialismi, Dalit-kasti
11 Biju Janata Dal
11 Shiv Sena hindunationalismi (Shivan armeija)
10 Nationalist Congress Party (NCP)
10 Intian kommunistinen puolue
  yht. 38 puoluetta

Puolueet ovat liittoutuneet kolmeksi pääliittoumaksi, joista hallitusvastuussa on Yhdistynyt edistyksellinen allianssi (United Progressive Alliance), johon kuuluvat Kongressipuolue liittolaisineen, joista merkittävimpiä ovat Dravida Munnetra Kazhagam ja Rashtriya Janata Dal.

Bharatiya Janata Party liittolaisineen, kuten Shiv Sena ja Biju Janata Dal muodostaa oikeisto-opposition Kansallinen demokraattinen allianssi (National Democratic Alliance). Kolmas ryhmä on vasemmistorintama (Left Front), johon kuuluvat kaksi merkittävintä kommunistista puoluetta ja muutamia muita.

Ei-parlamentaariseen vaikuttamiseen uskovat maolaississit (naxalites) pitävät hallussaan ns. punaista käytävää aina Nepalin rajalta maan eteläosaan ja ovat tehneet hyökkäyksiä mm. poliisiasemia vastaan. Toinen merkittävä hallitusta vastaan taisteleva liike ovat Pakistanin tukeva Kashmirin muslimikapinalliset.

[muokkaa] Ulkopolitiikka

Vuoden 1947 itsenäistymisensä jälkeen Intia on pitänyt yllä suhteita useimpiin maihin. Se otti johtiaseman 1950-luvulla kampanjoiden Euroopan maiden Afrikan ja Aasian siirtomaiden itsenäisyyden puolesta. Intia oli mukana perustamassa Sitoutumattomien maiden liikettä 1961. Intia on Shanghain yhteistyöjärjestön tarkkailijajäsen. Se on myös pyrkinyt saamaan pysyvän paikan YK:n turvallisuusneuvostosta.

Vuonna 1962 Intiassa havaittiin kiinalaisten joukkojen tunkeutuminen maahan, mikä johti lyhyeen sotaan maiden välillä, ja Intia on suhtautunut epäillen Kiinaan siitä lähtien. Vuonna 1965 Intia soti toisen kerran Pakistania vastaan, kolmannen kerran joulukuussa 1971 Bangladeshin itsenäisyyssotaan liittyen. Pienempiä konflikteja maiden välillä on ollut 1984 Slaschenissa, 1999 Kargilissa Kashmirissa ja maiden välit kiristyivät äärimmilleen 2001–2002 Intian parlamenttiin 13.12.2001 tehdyn terrori-iskun jälkeen. Vuodesta 1965 lähtien Intian alkoi tukeutua yhä enemmän Neuvostoliittoon Pakistania ja sen liittolaista Kiinaa vastaan, mikä johti sen suhteiden huononemiseen Yhdysvaltojen kanssa. Neuvostoliitto ja Intia solmivat 1971 Yhteistyö- ja avunantosopimuksen. Intia tuki Neuvostoliiton 1979 Afganistanin operaatiota, kun taas Pakistan aseisti Yhdysvaltain tuella muhajideen-sissejä. Maiden välillä nähtiin liennytyksen merkkejä 1988, kun ne sopivat, etteivät hyökkäisi toistensa ydinlaitoksia vastaan. Intian ja Yhdysvaltain suhteet on parantuneet viime aikoina. 2. maaliskuuta 2006 Yhdysvallat suostui myymään uraania Intiaan, vaikka se ei olekaan ydinsulkusopimuksen jäsen.

Intia on kieltäytynyt liittymästä ydinkoekieltosopimukseen ja ydinsulkusopimukseen painostuksesta huolimatta. Se teki ensimmäisen ydinkokeensa "hymyilevä Buddha" 18. toukokuuta 1974. Toinen koesarja ("Shakti" tai Pokhran-II) toukokuussa 1998 johti kansainväliseen boikottiin ja asevientikieltoon.

Intia pitää yllä maailman kolmanneksi suurimpia asevoimia. Intian laivastolla on myös yksi lentotukialus. Vanhan INS Viraatiin korvaa INS Vikramaditya vuonna 2008.

[muokkaa] Osavaltiot

Intia on jaettu 28 osavaltioon, kuuteen liittovaltion alueeseen sekä pääkaupunkialueeseen (katso oheinen kartta).

Osavaltiot
Intian osavaltiot ja liittovaltion alueet. Numerointi vastaa oheista luetteloa. Intialla ja Pakistanilla on aluevaatimuksia Jammua ja Kashmiria kohtaan, Intia vaatii itselleen Kiinan hallinnoimaa Aksai Chinia. Kiina vaatii itselleen suurinta osaa  Arunachal Pradeshia.
Intian osavaltiot ja liittovaltion alueet. Numerointi vastaa oheista luetteloa. Intialla ja Pakistanilla on aluevaatimuksia Jammua ja Kashmiria kohtaan, Intia vaatii itselleen Kiinan hallinnoimaa Aksai Chinia. Kiina vaatii itselleen suurinta osaa Arunachal Pradeshia.
Liittovaltion alueet
A. Andamaanit ja Nikobaarit
B. Chandigarh
C. Dadra ja Nagar Haveli
D. Daman ja Diu
E. Lakshadweep
F. Pondicherry
Pääkaupunkialue
G. Delhi

[muokkaa] Maantiede

Intian kartta
Intian kartta

Intian alue kattaa pääosan Intian niemimaasta. Pohjoisimmat osavaltiot ulottuvat Himalajan vuoristoon.

Intiassa virtaa seitsemän suurta jokea: Ganges, Brahmaputra, Yamuna, Godavari, Kaveri, Narmada ja Krishna. Lisäksi Indus virtaa jonkun matkaa Intian puolella matkallaan Tiibetistä Pakistaniin. Valtioon kuuluu myös kolme saariryhmää: Lakkadiivit, Andamaanit ja Nikobaarit sekä Sunderbaanit. Maan korkein kohta on Kanchenjunga 8598 m.

Pääosassa Intiaa vallitsee trooppinen ilmasto, mutta Himalajalla on lauhkea vuoristoilmasto. Monsuuni-ilmiön takia suurin osa vuotuisesta sademäärästä saadaan kesäkuun ja syyskuun välisellä sadekaudella.

[muokkaa] Väestöjakauma

Intiassa on lukuisia miljoonakaupunkeja, seuraavassa on luettelo 20 suurimmasta (arviot vuodelle 2006). Luvut ovat nimenomaan kaupunkien asukaslukuja, eivätkä kuvaa ympäröivän metropolialueen asukasmäärää.

Sija Kaupunki Asukasluku Osavaltio
1 Mumbai 12 883 645 Maharashtra
2 Delhi 11 215 130 Delhi
3 Bangalore 5 104 047 Karnataka
4 Kolkata 4 638 350 Länsi-Bengali
5 Chennai 4 352 932 Tamil Nadu
6 Ahmedabad 3 769 846 Gujarat
7 Hyderabad 3 632 094 Andhra Pradesh
8 Pune 3 043 128 Maharashtra
9 Surat 3 022 821 Gujarat
10 Kanpur 2 898 859 Uttar Pradesh
11 Jaipur 2 817 522 Rajasthan
12 Lucknow 2 541 101 Uttar Pradesh
13 Nagpur 2 272 891 Maharashtra
14 Indore 1 901 271 Madhya Pradesh
15 Patna 1 660 126 Bihar
16 Bhopal 1 643 049 Madhya Pradesh
17 Ludhiana 1 584 743 Punjab
18 Thane 1 548 351 Maharashtra
19 Agra 1 475 091 Uttar Pradesh
20 Vadodara 1 435 716 Gujarat

[muokkaa] Uskonnot

Intian valtauskonto on hindulaisuus, mutta myös islam on tärkeässä asemassa. Punjabin osavaltiossa sikhit ovat enemmistönä. Goan osavaltiossa kristinusko on hallitseva uskonto (alue kuului Portugalille vuosisatoja). Myös Nagalandin osavaltiossa on kristinusko vallitsevana. Sikkimissä buddhalaisuus on tärkeässä asemassa. Intian hindunationalistisen puolueen BJP:n hallintakautena kristittyjä yhteisöjä vastaan kohdistuneet väkivaltaiset hyökkäykset olivat yleisiä. Vuonna 2004 kongressipuolue sai enemmistön vaaleista ja uusi pääministeri Manmohan Singh on Intian ensimmäinen sikhi-pääministeri. Hän pitää uskontorauhan rakentamista yhtenä hallituksensa tärkeimmistä haasteista.

(katso myös Kastilaitos)

[muokkaa] Talous

Intian talous on yksi maailman nopeimmin kasvavista kansantalouksista – vuonna 2006 maan bruttokansantuote kasvoi 9,2 %.

Yli viidensadan miljoonan työntekijän työvoimasta 60 % työskentelee maataloudessa, joka tuottaa 28 % kansantuotteesta. Palveluammatit tuottavat 54 % ja teollisuus 18 %. Maatalouden päätuotteita ovat riisi, vehnä, öljykasvit, puuvilla, juutti, tee, sokeriruoko ja perunat.

Torivilinää Mumbaissa.
Torivilinää Mumbaissa.
Pikajuna matkalla Chennaista Kanyakumariin Tamil Nadun osavaltiossa.
Pikajuna matkalla Chennaista Kanyakumariin Tamil Nadun osavaltiossa.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Sekatalousmalli

Intian talous oli maan itsenäistyessä hyvin maatalousvaltainen. Tätä valtiovalta on pyrkinyt muuttamaan talousmallilla, joka on suunnitelmatalouden ja markkinatalouden sekoitus.

Talouskasvu on ollut maailman suurimmassa demokratiassa hitaampaa kuin Etelä-Koreassa, Taiwanissa ja sittemmin Kiinan kansantasavallassa, mutta kasvu on ollut vakaata vuosikymmeniä. Kiina-ilmiön ohella on 2000-luvun alkuvuosina alettu puhua Intian noususta. Etenkin ohjelmistoalalla Intia on nähty uhaksi ja mahdollisuudeksi Euroopalle ja Yhdysvalloille. Yhdysvallat on jo 1980-luvulta alkaen ulkoistanut monia tehtäviä, mm. puhelinvaihteiden hoitamista ja lääkäreiden diagnoosien puhtaaksikirjoitusta, englanninkieliseen Intiaan. Vuoden 2004 lopulla intialainen teräsmagnaatti Mittal osti Yhdysvalloista suuria terästehtaita ja vuoden 2006 alussa ostoaikeet hermostuttuvat Ranskan.

Talouden nousu on tehty perinteisesti valtion tukiessa uusien toimialojen luomista. Tähän kuuluu esim. ilmailuteollisuuden rakentaminen (Hindustan Aeronautics) kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Ilmailussa Intia tukeutui ensin Englantiin, mutta toi maahan mm. saksalaisen suunnittelijan Kurt Tankin suunnittelemaan omaa hävittäjälentokonetta. Sittemmin taitotietoa on hankittu Neuvostoliitosta, jonka loppuvuosina Intian ilmavoimat lensivät uudemmilla MiG-hävittäjillä kuin Neuvostoliiton ilmavoimat. Intia valmistaa venäläisiä sotilaslentokoneita ja panssarivaunuja lisenssillä, sekä ohjuksia yhteisyrityksessä. Avaruusteollisuus luotiin Intian suurvalta-aseman osoittamiseksi. Sen luontia johti Vikram Sarabhai Intian atomienergiaohjelman alla, joka puolestaan kehitti maalle omaa ydinasetta. Intialla on myös aikeita rakentaa oma ohjuspuolustusjärjestelmä Pakistanin uhkaa vastaan. Avaruustoiminta rajattiin 2000-luvun alkuun käytännöllisiin sovellutuksiin, kaukokartoitussatelliitteja käytettiin mm. kylien maankäytön suunnittelussa, tietoliikennesatelliitteja maaseudun kouluttamiseen jne.

[muokkaa] Liikenne

Intia satelliittikuvassa tammikuussa
Intia satelliittikuvassa tammikuussa

Liikenne on vasemmanpuoleinen. Intian tiestö on keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, mutta maasiirtymien aiheuttamat kuopat ja romahdukset saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Liikenne varsinkin suurimmissa kaupungeissa on tottumattomalle villiä eikä liikennesääntöjen noudattaminen kuulu intialaisten vahvimpiin puoliin. Turvavälit ovat lähinnä olemattomat ja kaistalta toiselle poukkoilemassa saattaa nähdä peräkkäin moottoririksan, henkilöauton ja kuorma-auton, jonka lavalla ylileveän kuorman päällä nukkuu kymmenen intialaista. Äänimerkkiä käytetään tilanteessa kuin tilanteessa. Suurin osa ajoneuvoista on ainakin kertaalleen kolaroitua ja yhteentörmäyksen sattuessa on torikokous väistämätön. Pahimmat ruuhkat aiheutuvatkin usein juuri näistä neuvotteluista, joissa jokainen toimii tuomarina. Koska linja-autot ja junat ovat usein ääriään myöten täynnä, on oma tai vuokrattu auto kuitenkin matkailijalle paras tapa nähdä Intiaa.

[muokkaa] Intian tärkeimmät vientituotteet

[muokkaa] Kulttuuri

Taj Mahal on suosittu turistikohde Agrassa.
Taj Mahal on suosittu turistikohde Agrassa.
Etelä-Intiassa ruoka on tapana olla syödessä lehden päällä.
Etelä-Intiassa ruoka on tapana olla syödessä lehden päällä.

Intialla on rikas ja ainutkertainen kulttuuriperintö, ja on onnistunut säilyttämään sen perinteitä läpi historian. Se on aina imenyt tapoja, perinteitä ja ideoita sekä valloittajilta että maahanmuuttajilta. Monet kielet, tavat ja jopa monumentit ovat esimerkkejä tästä vuosisatojen liikkeestä. Intialainen yhteiskunta on laajasti monimuotoinen, monikielinen ja monikulttuurinen.

Intian musiikki esiintyy erilaisissa muodoissa. Kaksi klassisen musiikin päämuotoa ovat karnatialainen musiikki Etelä-Intiasta ja hindustani Pohjois-Intiasta. Pop-musiikki on myös kaikkialla olevaa, huomattavimpana elokuvamusiikki.

Intia on merkittävä elokuvien tuotantomaa. Mumbain Bollywoodissa tuotetaan vuosittain yli 800 elokuvaa, mikä on maailmanlaajuisesti merkittävä määrä.Intia on usein ollut maailman eniten elokuvia tuottava maa. Intialaisissa elokuvissa korostetaan tanssia ja laulua. Juoni on usein rakkaudesta kertova romanssi kahden tai kolmen henkilön välillä.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Hallinto

[muokkaa] Muut


Muilla kielillä
Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu