Vesta

Wikipedia

Vesta oli antiikin Rooman kotilieden jumalatar. Hänen vastineensa Antiikin Kreikassa oli kotilieden jumalatar Hestia.

Vestalle ei pystytetty patsaita, vaan häntä palvottiin kodeissa kotilieden äärellä. Tulen tekeminen oli vaivalloista, ja tulta pidettiin vireillä ympäri vuorokauden.

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Syy: Anakronismi Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Rooman keisarin kotilieden tulesta muodostui kultin keskeinen kohde. Niinpä Forum Romanumille pystytettiin keisarin asunnon läheisyyteen Vestan temppeli noin 50 eaa., jossa pidettiin yllä ikuista tulta. Jo ennen tätä oli Roomassa Vestan temppeli. Tarinoiden mukaan ensimmäisen temppelin rakensi Numa Pompilius, joka oli Rooman ensimmäisiä kuninkaita.

Temppelin tuli sammutettiin kerran vuodessa vestaalijuhlan aikaan 7.–15. kesäkuuta. Tuolloin koko temppeli puhdistettiin, ja tomut vietiin Roomaa halkovaan jokeen, Tiberiin. Sen jälkeen tuli viritettiin uudelleen puuta hinkkaamalla. Näin tapahtui myös, jos tuli pääsi jostain syystä sammumaan itsekseen.

Tulta vartioimassa ja Vestaa palvomassa oli kuusi neitsyttä, jotka valittiin 30 vuodeksi kerrallaan. Ensimmäiset 10 vuotta Vestan neitsyt eli vestaali harjoitteli tehtävää varten, seuraavat 10 vuotta vartioi tulta ja suoritti muita vestaaleille kuuluvia palvonta- ja uhritehtäviä. Viimeiset 10 vuotta vestaali opetti uusia Vestan neitsyitä. Vestaalit valittiin tehtävään noin 6-vuotiaana, joten heidän eläkeikänsä oli noin 36 vuotta. Sen jälkeen neitsyellä oli lupa mennä naimisiin ja hankkia lapsia.

Kuri oli ankaraa. Jos tuli pääsi sammumaan, vestaali ruoskittiin. Jos vestaali menetti virkauransa aikana neitsyytensä, hänet kuljetettiin hautausvaatteet yllään kaupungin läpi hautajaissaatossa Collina-portin luo, missä hänet muurattiin pieneen kammioon lyhdyn, leivän ja veden kera. Näin Vestalla oli mahdollisuus pelastaa papittarensa kammiosta, jos tämä oli syytön epäiltyyn tekoon. Näin kävi tarun mukaan myös vestaali Rhea Silvialle, Rooman perustaneiden kaksosten Romuluksen ja Remuksen äidille.

Vestaalit olivat arvossa pidettyjä papittaria. Ennen kaikkea arvostus näkyi siinä, että vestaaleilla oli oikeus käyttää juhlapäivinä Rooman kaupungin muurien sisällä auringon nousun ja laskun välisenä aikana hevosten vetämiä vaunuja. Vastaavanlaista oikeutta ei ollut edes keisarilla. Lisäksi vestaaleille oli varattu keskeinen paikka Colosseumin näytöksissä, ja heillä oli oikeus armahtaa tuomittu, jos tuomittu näki vestaalin matkallaan tuomittavaksi. Tällaisia oikeuksia ei ollut minkään muun jumalan papeilla tai papittarilla.

Roomasta tuli kristillinen, kun keisari Konstantinus Suuri kääntyi juuri ennen kuolemaansa vuonna 337 kristinuskoon. Neitsyet saivat vielä tämänkin jälkeen lähes 50 vuotta, aina vuoteen 380 saakka vuosittaisen valtionavun heistä huolta pitävältä keisarilta. Viimeisetkin Rooman vanhat temppelit, Vestan temppeli mukaan lukien, suljettiin Frigidus-joen taistelun jälkeen 394. Siihen saakka pyhä tuli paloi, ja neitsyet jatkoivat toimintaansa.