4 Vesta
Wikipedia
4 Vesta on kirkkain asteroidi ja toiseksi suurin asteroidi Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä. Vesta on 4. löydetty asteroidi, löytäjänä saksalainen tähtitieteilijä Heinrich Wilhelm Matthäus Olbers vuonna 1807. Vesta on muodoltaan epäsäännöllinen, mutta kohtalaisen pyöreä. Siitä on tehty havaintoja esim. Hubblen avaruusteleskoopilla.
Vestan läpimitta on noin 530 km ja sen massa on 12% asteroidivyöhykkeen massasta. Vestan albedo on 0,423 ja tiheys 3,4. Epäsäännöllisen Vestan mitat ovat tarkemmin 578×560×458 km. Vesta kiertää Aurinkoa 2,361 kertaa niin kaukana kuin Maa. Radan soikeus e = 0,08902, jolloin Vestan rata on melkein ympyrä. Vestan pyörähdysaika on 5,342 tuntia ja akselikallistuma 29°.
[muokkaa] Pinnan ominaisuudet
Vesta on V-tyypin asteroidi. Vestassa on valtava 460 km läpimittainen törmäyskraatteri, jonka syvyys on 13 km ja reunavallien korkeus 4–12 km. Näin ollen koko kraatterin syvyys on noin 25 km, ja sen keskushuipun korkeus kraatterin pohjalta 18 km. Kraatteri kattaa 80% Vestasta sen keskustan suunnasta katsoen ja sen syntytörmäys on irrottanut noin 1% verran Vestan massasta. Törmäys on tuottanut noin 235 alle 10 km läpimittaista V-tyypin asteroidia alle miljardi vuotta sitten. Havaitut V-tyypin asteroidit kattavat vain 6% Vestasta törmäyksen seurauksena pois singonneesta massasta. V-tyypin asteroidit sijaitsevat välillä 2,18 AU–2,50 AU. 2,50 AU on 1:3 rataresonanssi. V-tyypin asteroidit ovat tavallisempaa S-tyyppiä pyrokseenirikkaampia. Vestassa on ison kraatterin lisäksi useita noin 150 km:n läpimittaisia ja 7 km. syviä kraattereita. Sen pinnassa on näkyvissä myös 200 km. läpimittainen tumma alue nimeltä Olbers, Vestahan on muuten melko kirkas pinnaltaan, huomattavasti kirkkaampi kuin Kuu tai Mars. Tumma alue lienee basalttia. Kirkkaammat alueet lienevät runsaskraatterista ylämaata. Vestan lämpötilat vaihtelevat tavallisesti välillä -60°C -- -130°C (päivä -- yö). Auringon puoleisen pään 20°C -- -190°C (talvinapa). Erään havainnon mukaan Vestassa olisi joitain vuodenaikavaihteluja.
[muokkaa] Geologinen historia
Vesta muistuttaa asteroidia 2 Pallas. 1 Ceres on säilyttänyt alkuperäistä olemustaan enemmän kuin Vesta. Vestassa on tapahtunut radioaktiivisen lämmön vaikutuksesta ainesten lajittuminen. Näin ollen Vestalle lienee rautaydin ja ympärillä kevyempi kivivaippa ja kuori.
- Aurinkokunta syntyi 4 570 miljoonaa vuotta sitten.
- Kasautuminen tapahtui 2–3 miljoonassa vuodessa.
- Radioaktiivisen alumiini-26:n hajoaminen sulatti Vestan ytimen ja kivisen vaipan 4–5 miljoonassa vuodessa. Vestan sisuksissa alkaa tapahtua konvektiota, kivisulan virtausta lämmön vuoksi.
- Sulassa vaipassa tapahtuu asteittaista kiteytymistä.
Vaipan virtaukset pysähtyvät, kun 80 % materiasta on kiteytynyt, noin 6–7 miljoonassa vuodessa.
- Jäljelle jäänyt basalttinen laava purkautuu Vestan pinnalle, ehkä magmamereksi.
- Syvälaavasta syntyy syväkiveä, aikasemmasta basaltista metamorfista kiveä.
Vestan geologisia tapahtumia on nähtävissä sieltä tulleissa meteoriiteissa. Näitä ovat akondriitit ja jotkut rautameteoriitit.
Howardiitit ja breksioituneet eukriitit ovat kivettynyttä regoliittia, pölyn ja kivien seosta. Nämä ovat Vestan pintakerrosta. Basalttilaava on tuottanut "ei-kasautuvia eukriitteja". "Kasautuvat eukriitit" jotka sisältävät pyrokseenia, pigeoniittia ja plagioklaasia, ovat Vestan syväkiviä. Diogeniitit joissa on suuria ortopyrokseenirakeita, ovat Vestan syväkiviä kaikkein syvimmältä. V-tyypin asteroidien koosta päätellen Vestan kuoren paksuus lienee 10 km.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Views of the Solar System: Vesta
- HubbleSite: Hubble Maps the Asteroid Vesta
- HubbleSite: Hubble Reveals Huge Crater on the Surface of the Asteroid Vesta
- [1]: short movie composed from Hubble Space Telescope images from November 1994.
- Adaptive optics views of Vesta from Keck Observatory
